keijo Nevaranta
torstai 10. heinäkuuta 2025
Runoudesta
Runoudesta 2025
Se on ääretön polku
jota kukin runoilija
elämäntiessään vaeltaa,
eksyen välillä harhaankin.
Kunnes joskus
ehkä yllättävänäkin päivänä
astuu runoon herra nimeltä kuolema,
jonka jälkeen maanpäällistä
ei kauheasti ole enää tehtävissä.
Runo 8.8.2024
Runo 8.8.2024
Menen nyt vain metsään
missä puut minua hiljaa puhuvat
ja sammaleiset kivet.
Keskityn kuuntelemaan hiljaisuutta
kaikesta yksin.
Uudemmat tekstit
Vanhemmat tekstit
Etusivu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)