Näin koronan aikaan ihmiset joutuvat odottamattoman ongelman eteen. Viitsisikö mennä kauppaan, voisiko tulla toimeen vähemmällä?
Euroopassa on noudatettu jatkuvan kasvun väkivaltaista ideologiaa, voitonhimoista talouspolitiikkaa jossa osakkaat keräävät kermat työntekijöiden hiestä ja selkänahasta, ideana siis kasvu.
Toisen maailmansodan jälkeen ihmiskunnan historiassa ehkä ensimmäisen kerran havahdutaan sellaiseen tilaan, että nyt on pakko vähentää jotain, liikkumista, ystävien tapaamista, työssäkäyntiä jne, tilalla lomautuksia, kotioloja ja arvojen uudelleenarviointia.
Itse olen 70-luvulta lähtien kannattanut vähenemisen ideologiaa: loogisesti, kun maapallon väestömäärä ja kulutus kasvaa eksponentiaalisesti, maapallon rajat eivät riitä. Katsotaan nyt vaikka miten ilmastonmuutos taivaalla pilviä liikuttaa.
Yksikään korona-virus ei edesmenneen Pentti Linkolan sanoin pysty pelastamaan tätä planeettaa, mutta henkilökohtaisesti toivon että se auttaisi edes joitakin yksilöitä havahtumaan ja ajattelemaan toisin.
Voisimme rakastaa ihmiskuntana ja ihmisinä toisiamme enemmän sitten kun saamme taas kokea läheisyyttä ja halata, rakkautta koronan jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti