Hyännäkönen mies valloitti yleisön Kajaanin Raatihuoneella

 

 Topi Mikkola kunnanlääkärinä.

Topi Mikkola: Hyännäkönen mies

Kajaanin Raatihuone 24.11.2019

Käsikirjoitus: Rosa Liksom

Alkuperäisohjaus: Pekka Milonoff

Ensiesitys: Kom-Teatteri 24.11.1998

Topi Mikkola (s.Sodankylässä 1949) viettää tänä vuonna tavallaan kolminkertaista juhlavuotta, Rosa Liksomin monologeja hän on esittänyt naftit 30 vuotta, taihteen tiellä hän on kulkenut 50 vuotta ja elämän matkaa tehnyt 70 vuotta. Juhlamonologinaan Mikkola kiertää nyt esittämässä Rosa Liksomin varta vasten Topi Mikkolalle kirjoittamaa monologia ”Hyännäkönen mies”, joka sai ensiesityksensä KOM-teatterissa Mekka Milonoffin Topille ohjaamana 22.11.1998.

Kajaanin Raatihuoneelle oli ahtautunut yleisöä enemmän kuin siellä koskaan ennen on yhdessä tilaisuudessa ollut. Tuoleja kannettiin lisää sekä eteen että taakse, taempaan huoneeseenkin, jonka avatuista ovista näki esityksen, niin että kaikki katsojat juuri ja juuri saatiin mahdutettua sisään, vaikka itse näyttämötilakin siinä kapeni juuri Topin kuljettavaksi kaistaleeksi. Tunnelma oli siis jo esityksen alkaessa harvinaisen tiivis.

Rosa Liksomin Hyännäköinen mies käsittää vajaa kymmenkunta humoristista monologia pienen pohjoisen paikkakunnan miehisestä elämästä. Esillä on persoonallisuuksia kunnansihteeristä ja viinaan menevästä nimismiehestä tai kehityksen kelkasta pudonneesta kunnanlääkäristä napakymppimatkan voittaneeseen poikamieheen tai tyttärensä maailman turuille pistäneeseen yksinäiseen uskovaiseen vanhukseen.

Topi Mikkola on syntynyt ja kasvanut Sodankylässä. Hän asettui 1970-luvulla Kuhmoon kulttuurisihteeriksi ja elää siellä edelleen. Monologikiertueita Mikkola tekee edelleen ahkerasti, vaikka mittariin on tullutkin jo 70 vuotta. Hoon päälle puhuminen häneltä sujuu luonnostaan ja muutenkin eri roolihahmoihin eläytyminen käy sutjakkaasti vain takkia vaihtamalla.

Mikkolan esityksestä paistaa läpi, että hän ei esitä monologeja vaan elää niitä. Monologin teho ei synny tekstin ”lausunnasta” vaan näiden henkilöiden nahkoihin asettumisesta ja kerronnan vilpittömyydestä. Surkuhupaisiahan nämä kuvitteellisen pohjoisen pikkupaikkakunnan henkilöt ovat ja kunnansihteeristä napakymppimieheen haaveet ja halut pyörivät pitkälle saman asian ympärillä.

Rosa Liksomin pohjoisen miehen ja mielenmaiseman parodiat Topi Mikkolan eläytyvästi esittämänä saavat yleisön purskahtelemaan nauruun tämän tästä eikä tunnin mittaisessa tiiviissä henkilögalleriassa ehdi pitkästymään. Tunnustan, että tämä esitys kyllä huvitti ja kosketti syvemmin kuin mikään television sketsiviihdesarja.

Topi Mikkola itse kertoi jaksavansa ja jatkavansa näitä esityksiä, koska vuorovaikutuksesta yleisöön hän itse saa energiaa. Ei voi kuin toivoa että hän jaksaa ja jatkaa vielä pitkään. Siihen viittaa ainakin ”encorena” kuultu pätkä tulevasta monologiesityksestä, jossa Mikkola vaihteeksi eläytyy syntiä tekemhän ruvenneen naisen nahkoihin. Sekin on uudelleen uunissa lämmitettyä Rosa Liksomin tekstiä.