Ikuinen karenssi osa III

 

Ehdin jo nuolaista ennen kuin tipahtaa.

Että olisin pääsemässä ikuisesta karenssista työttömäksi tammikuussa 2017 vihdoin yli 10 vuotta kestäneen karenssin jälkeen. TE-keskus oli antanut 15. joulukuuta minulle lausunnon, että työttömyysturvahakemukselleni ei ole työvoimapoliittista estettä.

Mutta eihän tämä suomalaisen byrokratian rattaissa niin helposti käy. Hakemukseni työttömyyskorvauksesta hylättiin koska minulla ei ole “ammatillista koulutusta”. Häh? Mitä vittua?

Olen käynyt ammatilliset koulutukseni ns. kantapään kautta. Ensimmäisen runokokoelman “Lintujen silmissä kivien kylmyys” ilmestymisen aikoihin menin töihin Pohjanmaan Kansaan ensin toimitusharjoittelijaksi 1981-1983. Sitten kävin vuonna 1983 työn ohessa Tampereen yliopiston paikallisjournalismin täydennyskoulutuskurssin. Olin aluetoimittajana Seinäjoen toimituksessa vuoteen 1985. Otin vuoden “virkavapaata” ja kävin Oriveden opiston puolen vuoden kirjoittajakoulutusohjelman läpi.

1986 siirryin Pohjanmaan Kansan päätoimituksen Vaasaan, missä toimin vuoteen 1991 Pohjanmaan Kansan ja sittemmin Pohjanmaan Demarin toimittajana ja toimitussihteerinä. Olen toiminut mm. kesätoimittajien harjoitteluohjaajana ja toimituksen luottamusmiehenä.

Olen ollut Pohjolan Työn ainoana “vakituisena freelancetoimittajana” 1991-1993. Vuosina 1993-1997 olen toiminut Pohjolan Sanomien kulttuuriavustajana. “001-2004 olen toiminut Suupohjan Sanomien kulttuuriavustajana. Juttujani on ilmestynyt yli 20 lehdessä, mm. Tiede 2000, Suomen Luonto, Ilkka, Vaasa, Vasabladet, Pohjolan Sanomat, Ilta-Sanomat jne.

Olen julkaissut 5 runokokoelmaa, joista 4 kustantamon kautta. Olen osallistunut 97 kuvataidenäyttelyyn, mm. SKjL:n valtakunnannäyttelyyn, 5 aluenäyttelyyn, vajaaseen 10 jyrytettyyn näyttelyyn. Olen voittanut Niin & Näin lehden filosofisen käsikirjoituskilpailun ja saanut II palkinnon Kansallisen kulttuurin juhlavuoden tv-käsikirjoituskilpailussa. Sevettijärven kolttia käsittelevä tv-dokumenttini esitettiin MTV 3:ssa 1995. Olen kirjoittanut ohjannut ja tuottanut runonäytelmiä mm. Kemin Kaupunginteatterin studionäyttämöllä.

Ja nyt 40 vuoden toimittaja- ja taiteellisen urani jälkeen minulla ei Kelan mielestä ole pätevyyttä edes työttömyyskorvaukseen, koska minulla ei ole ammatillista koulutusta. Olen kuulemma jollain odotusajalla 27.5. 2017 asti, jonka jälkeen pääsen johonkin jos Herra suo...

Miten tämä on mahdollista? Suuressa Kela uudistuksessa kaikki nämä asiat jotka olivat sekä TE-keskuksen että sosiaaliviraston tiedossa eivät ole siirtyneet mihinkään (eli siis Kelalle). Totta on, että ammatillista koulutusta minulla ei ole, ellei sellaiseksi lasketa sitä, että olen koulutukseltani ylioppilas, opiskellut 3 vuotta kuvataidetta Kemin taidekoulussa ja edellä mainittua toimittajakokemusta ja kirjoittajakoulutuksia.

Jatkan siis ikuisessa karenssissa kärvistelyä edelleen hamaan tulevaisuuteen saakka.