lauantai 18. syyskuuta 2010

Itella palvelee - mutta vain autoilijoita

Itella kehittää palvelujaan Seinäjoellakin. (Itella on se firma, jonka nimi ennen oli ymmärrettävästi suomen kielellä Posti, koska se kuljettaa postia. Itella on kai jotain ranskaa tai muuta tuntematonta kieltä.)

Sain paketin. Puolukan perkuun lomassa päätin käydä hakemassa sen. Posti on sijainnut kohtuullisen vajaan kilometrin päässä keskustasta poispäin Törnävällä, jonka monet tietävät Provinssirockista. Lähdin sinne siis.

Olin kyllä saanut kesällä ilmoituksen että posti muuttaa, mutta en muistanut minne, ja ilmoitus oli jo paperinkeräyksessä. Arvelin että johonkin lähitaloon tienoolla, ja muutenkin: helpointa oli katsoa postin ovesta uusi osoite. Siellä kävikin ilmi, että postikonttori on lakkautettu kokonaan ja asiakaspalvelupiste on Kärjen K-Marketissa Toritaipaleen varrella. Kärki on kaupunginosa Sorsanpesän takana, sen tiesin, mutta en ymmärtänyt missä siellä on tori.

Lähdin kävelemään kysellen matkalla neuvoa ihmisiltä. Kävelin, kävelin ja ihmettelin. Lopulta kävi ilmi että kyseinen K-Market ja posti sijaitsi puhelinluettelon kartan ulkopuolella Kärjen perukoilla, 2 km Sorsanpesästä Peräseinäjoelle päin. Ennen kuin ehdin perille alkoi sataa. Kotoa kävelymatkaa postiin tuli kammalla kartalta mitattuna 3,8 kilometriä, vaikka siis asun melkein keskellä kaupunkia (sic!). Posti on suunnassa, johon kenelläkään muulla kuin kärkiläisillä ei voi olla mitään asiaa. Tutustuin uusiin seutuihin.

Vastustan yksityisautoilua, eikä minulla niin ollen ole autoa. Polkupyörästä on takakumi puhki. En ole pitänyt kiirettä sen korjaamisessa. Seinäjoki on edelleen sen verran pieni kaupunki, että täällä pääsee kävelemälläkin hyvin kaikkialle mihin tarvitsee. Paitsi postiin.

Paketinhakumatkasta tuli siis lähes kahdeksan kilometrin kävelylenkki, paluumatka sateessa kastuen. Siinä kävellessä ehdin ajatella kaikenlaista. Mietin miten Hallilan mummot ja vaarit ja muut kävelyrajoitteiset saavat nyt haettua pakettinsa "postista". Vauhdikkalta vanhukselta postinhaku kyllä sujuu rullapotkukelkalla kepeästi parissa tunnissa. Mutta rullaattorilla tai kävelytukien kanssa se ei enää onnistu. Vaihtoehtona on oikeastaan vain taksi (n.20 euroa) tai paketin jättäminen postiin.

Seinäjoella toimii myös joukkoliikenne. Kärkeen pääsee kerran tunnissa. Postissa asioimisen jälkeen siellä pitää odottaa tunti, että pääsee takaisin. Melkein puoli työpäivää menee autottomalta ja polkupyörättömältä postin hakuun millä konstilla tahansa. Autolla postin haku sujuu kätevämmin.

Tässä yhteiskunnassa, maassa nimeltä Suomi, koko yhteiskuntarakenne on kehittymässä vain yksityisautoilijoita varten. Marketit rakennetaan kaupunkien ulkopuolelle, lähikaupat lakkautetaan. Autottomat asukkaat eivät pääsisi kunnolla edes kauppaan, ellei onneksi olisi Siwaa, jonka kaupat sijaitsevat siellä missä ihmiset asuvat. Autottomat ulkoistetaan tästä yhteiskunnasta

Nyt Itella näyttää seuraavan hypermarkettien esimerkkiä ja sijoittaa toimipisteensä ihmisten ulottumattomiin. Tavallaanhan tämä on tasapuolistakin. Haja-asutusalueilla postin palvelut on lakkautettu jo ajat sitten. Nyt saavat Itellan palvelu-uudistuksesta kärsiä myös kaupunkilaiset. Postipalvelut hajasijoitetaan sinne missä kukaan ei asu, jonkin automarketin kylkiäisiksi.

Minulla on onneksi vielä jalat kunnossa ja pystyn kävelemään rajoituksetta. Kahdeksan kilometrin paketinhakumatka ei tehnyt kipeää vaikka aikaa tuhraantui ja puolukat jäivät perkaamatta. Vaatteet nyt vähän kastuivat sateessa, mutta ei tullut kylmä eikä ollut talvi.

Solidaarisuudesta vanhuksia ja liikuntarajoitteisia kohtaan päätin kuitenkin, että irtisanoudun Itellan palveluista. Ilmoitan ystävilleni, että en ota vastaan paketteja postitse. Jos sellainen paketti postiin tulee, jätän sen noutamatta. Jos teillä on kirjettä painavampaa asiaa, lähettäkää se linja-autolla matkahuoltoon. Kirjeet otan vastaan vain sähköpostitse. Sillä hoidan kirjeenvaihtoni tästä lähin. Loput asiat hoidan puhelimitse tai paikan päällä käymällä.

Koska minulle ei tule sanomalehteäkään, en tee postilaatikolla mitään. Ulkoistan postilaatikon parin viikon siirtymäajan jälkeen tontiltani. Pelkkää paperiroskaa sinne on tullut tähänkin asti. Sosiaalitoimiston, työvoimatoimiston ym. byrokratioiden asiat hoituvat niissä käymällä.

Hieman katkerana katselen kaupungin suuntaan, jossa Itellan pääposti olisi sopivan parin kilometrin kävelymatkan päässä. Jos paketti olisi tullut sinne, olisin voinut hakea sen näppärästi ja samalla käydä vaikka kirjastossa. Mutta kun en kuulu siihen postinkantopiiriin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti