"Kiinalaista sivistystä on länsimaissa totuttu pitämään ikivanhana. Kyseessä on nimittäin kiinalainen perimätieto, jonka mukaan Kiinan kansa pitää esi-isinään kolmannen esikristillisen vuosituhannen lopulla eläneitä taruhallitsijoita.
Varsinainen Kiinan kansa on modernien arkeologien mukaan muodostunut vasta vuoden 1000 paikkeilla ennen Kristusta, jolloin lännestä saapunut Chou-heimo sulatti itseensä pohjoiskiinalaisen paikallisheimon, joka kutsui itseään nimellä Shang.
Kiinalaiset ovat itse perimätietonsa mukaan Shang-kulttuuria täysin kiinalaisena; heidän historiansa tuntee jopa Changia aikaisemman dynastian, Hsian. Tosiasiassa kiinan kansan historia alkaa vasta Chou-dynastiasta. Chou oli oli sotaista nomadi- ja metsästäjäkansaa.
Sellaista ajattelua, jota voitaisiin kutsua filosofiaksi, ei Kiinassa Shang-kaudella tai Chou-kauden alkuaikoina esiintynyt. Kiinan filosofia ei myöskään alkuvaihessaan ollut uskonnonfilosofiaa.
Tiedetään että Chou-heimon jäsenet palvoivat ylimpänä jumaluutena Taivasta, T'ien. Taivaanpalvontaan liittyi esi-isien henkien palvonta sekä lisäksi nähtävästi Taivaan alaisuuteen kuuluvien luonnonhenkien palvominen.
Shang-kansa, joka Choun valloitusretken jälkeen päätyi alistettuun asemaan, palvoi hedelmällisyyden antajana maata, sekä tunsi ylijumalan jota kutsuttiin Shang ti, "Ylin herra".
Kansojen sekaantumisen jälkeen sekoittuivat myös uskonnot, ja vielä nykyään Kiinan kansanuskonnossa tunnetaan jätteitä kolmentuhannen vuoden takaa.
Vaikka Shangien uskontoa ei aikaisemmin mainituista syistä voikaan pitää "kiinalaisena", siinä on kuitenkin niin paljon myöhäisemmän kulttuurin ituja ja aihelmia, että sitä - kuten koko Shang-kulttuuria - voidaan pitää esikiinalaisena."
(Referaatti Pertti Nieminen: Keskitie. esipuhe. Tammi 1969 painos)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti