Kivirunobändi Keijo Nevaranta & co perustettiin Kemissä 1994. Olemme tehneet c-kasettinauhatasoisia runoäänitteitä omaksi iloksemme ja esiintyneet huviksemme erityisesti perustamani Yhteys-taiteilijaryhmän näyttelyiden avajaisissa ja rockhenkisissä tapahtumissa noin kerran vuodessa jollakin kokoonpanolla. Esityksiämme voisi nimittää runomusiikkihappeningeiksi. Periaatteena on, että esiinnymme harvoin emmekä harjoittele koskaan. Yleensä kivirunobändin keikalla on esiintynyt Keijo Nevaranta (runot) ja joku muusikkokaveri (kitaristi, rumpali tai soitinkeksijä), joskus olemme olleet lavalla vähän isommallakin kokoonpanolla.
Vuonna 1994 minusta kuvattiin Tornion ammattikorkeakoulun medialinjan oppilastyönä dokumenttivideo Keijo Nevaranta - Kivirunoilija. Siinä yhteydessä kuvattiin myös Keminmaan kaivoksessa pätkä jossa lausun runoja ja Jarno Tiihonen säestää kivellä istuen kitaralla. Tämä oli Kivirunobändin ensimmäinen "esitys". Samoihin aikoihin teimme kellaristudiossa neliraitanauhurilla ensimmäisen runokasettimme Joet palaavat lähteilleen n. 20 minuuttia. Siinä esiintyvät Keijo Nevaranta (runot ja lausunta), Terhi Joensuu (lausunta), Jarno Tiihonen (kitara), Kati Pyykkö (kitara).
Vuonna 1995 valmistui suurisuuntaisin runohankkeemme. Tuotin Seinäjoen Kaupunginteatterin studionäyttämölle runomusiikkiteoksen ja mysteerinäytelmän "Jumalat puhuvat öisin". "Jumalat puhuvat öisin" on koostettu Eddan jumalrunojen teksteistä yhtenäiseksi visuaaliseksi runomusiikkivaloteokseksi "se on runojen, musiikin ja valojen vuoropuhelua enemmän kuin näytelmä", totesin Pohjolan Sanomille tuolloin. Esitystä oli tekemässä sitä varten kokoamani teatterista ja musiikista kiinnostunut n. 20 hengen harrastajajoukko (muutama ammattilainenkin mukana), "Kambri-ryhmä". Studiossa esitettiin teos neljä kertaa. Mainittakoon että sen lavasteet maksoivat 60 markkaa ja lavasteiden lisäksi näyttämöllä oli vain 5 näyttelijää, joista neljä esitti kiveä ja yksi puun juurta. Vasta maailmanlopussa kivet heräsivät eloon ja puunjuuri muuttui maailmankäärmeeksi. Esityksen kesto oli noin 20 minuuttia.
Vuonna 1998 Kemiin valmistui tähän astinen pääteokseni Stone Age. Ryhdyin järjestämään Stonehengen hengessä kivillä musiikkitapahtumia, "ilmaiskulttuurifestivaaleja", yleensä kesäpäivänseisauksen aikoihin vuosina 1998-2001, jolloin muutin pois Kemistä. Merkittävin oli tietenkin Kemin kulttuuritoimen järjestämä Stone Agen vihkiäistapahtuma, jonka ohjelman kokosin. Myös täällä esitettiin "Jumalat puhuvat öisin" (osat maailman synty ja maailman loppu), nyt pelkästään ääniteoksena. Kivirunobändi Keijo Nevaranta & Jarno Tiihonen esiintyi. Lisäksi ohjelmassa oli mm. tanssija Jaap Kleveringin performanssi ja perulaisen huilisti Jose Moncadan harpunsoittoa. Kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimes piti tapahtumassa juhlapuheen.
Ideoin Stone Agen jatkoksi vuoden 1999 Meri-Lapin Kivikesän. Tässä kulttuurimatkailuhankkeessa oli mukana seitsemän Meri-Lapin kuntaa, Ruotsin puolelta Haaparanta, Suomen puolelta Tornio, Tervola, Keminmaa, Kemi, Simo ja Yli-Ii. Yli-Iin Kierikkikeskukseen minulta tilattiin runomusiikkiteos "Maailman synty (Genesis)"-runoelmani pohjalta. Se äänitettiin studiossa minidisc-äänitteenä harrastajanäyttelijöiden ja muusikoiden ryhmällä, jossa olivat mukana Keijo Nevaranta (runot ja lausunta), Heli Luokkala (laulu ja lausunta), Tuula Mäkinen (lausunta), Terhi Joensuu (lausunta) ja Jussi Paakkola joka sävelsi teoksen (samoin kuin Jumalat puhuvat öisin-näytelmän) ja soitti syntetisaattorilla teoksen kaikki soittimet.
Tässä oikeastaan Kemissä asumisaikani "huippuhetket". Tosin on mainittava että jo 1991 järjestettiin minun ja Petteri Lehtisen ideoimana Kemin Meripuistossa "Ilmaiskulttuurifestivaali", johon lopulta saatiin talkoilla mukaan neljälle esiintymispaikalle noin 20 esiintyjäryhmää, lasten kotieläinpuisto ja pääesiintyjinä Mika ja Turkka Mali. Periaatteena oli että mikään ei maksa kenellekään mitään ja kukaan ei pyydä korvausta mistään. Niinpä tapahtuma nousi pystyyn yhden Ravintola Montussa ostetun kahvikupillisen hinnalla. Kaupanpäällisiksi Ravintola Seilarin edustalla oli soppatykki, josta tarjosimme hernesoppaa naisten yöjuoksun katsojille ja nosanottajille. Mukana tapahtuman järjestelyissä oli lopulta n. 20 kulttuuri- ja nuorisojärjestöä ja itse tapahtumassa kävi n. 4000 katsojaa.
Vastaavia tapahtumia olen järjestänyt vuoden 2001 jälkeenkin, mutta muualla Suomessa, merkittävimpinä Vaasa Underground 2009 ja "Pohjois-Kalotin Itsenäisyysliikkeen" I Itsenäisyyskonferenssi Himangalla 2011. "Pohjois-Kalottin Itsenäisyysliike" on facebookiin keväällä 2010 perustettu virtuaalivaltio, joka on eronnut EUsta ja Suomesta. Se toimii aktiivisesti päivittäin netissä kymmenien nettijulkaisujen voimin ja valtiossa on tällä hetkellä 184 kansalaista. PKI on kaikille avoin ryhmä ja löytyy facebook-haulla osoitteesta "Pohjois-Kalotti Itsenäiseksi II". Sen pyörittäminen on ollut viimeiset 1,5 vuotta taiteellinen pääprojektini. (Mainittakoon että ryhmässä oli jo noin 350 jäsentä kun joku ilkeämielinen tuhosi ensimmäisen seinämme, perustimme välittömästi uuden ryhmän joka tuhotiin samana päivänä ja nyt olemassaoleva järjestyksessä kolmas seinämme. Kansalaisten määrä kasvaa pikkuhiljaa koko ajan.)
Eniten yhteistyötä olen tehnyt seuraavien Kivirunobändissä pääasiallisesti vuosien varrella soittaneiden muusikoiden kanssa: Jarno Tiihonen (kitara), Kati Pyykkö (kitara), Jussi Paakkola (syntetisaattori, kaikki soittimet, kitara, "hovikapellimestarini" Kemin aikana), Jouni Ojutkangas (bongorummut), Petri Loues (soitinkeksijä, erilaiset soitinkeksinnöt), Jukka-Pekka Paananen (kitara, rummut).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti