Mielisairaus - Tajunnan haaksirikko - Meriselitys tohtori Susanon mukaan

-->

I Surrealismi

"Puuttumatta monien mielisairaiden taiteellisten ilmausten täysin nerokkaaseen luonteeseen - mikäli sitä kykenemme ymmärtämään - me saatamme voimaan heidän todellisuuskäsityksensä ehdottoman laillisuuden ja kaikki toiminnot jotka siitä johtuvat."

Näin selittivät surrealistisen liikkeen jäsenet kirjeessään mielisairaaloiden ylilääkäreille 1925. He vaativat että tunneherkkyyden vangit vapautettaisiin.

Syy surrealistien vaatimukseen on ymmärrettävä: he etsivät oman taiteensa perusteita sukeltamalle syvälle alitajuntansa lähteille. He ammensivat inspiraationsa sieltä, mistä meediot, shamaanit, kivikauden luolamaalarit ja mielisairaat nostivat pintaan omat kuvitelmansa, näkynsä ja hulluutensa.

II Tohtori Susano

Tohtori Susano - Carl Gustaf Liliuksen Metsyyttisen kirjan näkijä ja maailmantoiston tarkkailija - kertoo ystävästään joka ampui itsensä kaksikymmentävuotiaana, kun hänet oli leimattu maanisdepressiiviseksi.

- Koskaan ei voida yleispätevällä tavalla määritellä millainen käytös on normaalia mutta silti puhutaan ihmisistä joiden käytös poikkeaa normaalista ja kutsutaan näitä poikkeavia mielisairaiksi tai käyttääksemme muita eri aikausilta peräisin olevia ilmauksia hulluiksi mielenvikaisiksi, mentaalisesti sairaiksi, mieleltään häiriytyneiksi

- kun heitä kutsutaan mielisairaiksi heidät samalla jätetään sellaisten voimien valtaan jotka vartioivat heitä pitävät tallessa ja poissa siitä maailmasta missä näkymättömät ja selittämättömät asiat on torjuttava.

- ihminen joka ylittää ihmisten ennakkoluulojen määrittämän rajan ei enää voi elää näkyväisessä maailmassa vaan hänet on käsittelyä varten suljettava lukkojen taakse missä ihmisten näkyvä maailma joko hävitetään mitä psykiatrian harhatieteen kielellä kutsutaan parantamiseksi tai sitten sen annetaan olla olemassa mitä taas psykiatrian harhatieteen kielellä kutsutaan parantumattomaksi leimaamiseksi

- muukalainen muukalaisrajalla eikö ihmisen oikeuksiin kuulu myös jäädä muukalaiseksi matkata muukalaisten maassa jota psykiatrian mytologit eivät koskaan kykene aavistamaankaan omien mielisairaalaunelmiensa vankeina oman kahlitsevan filosofiansa uhreina omilla lukituilla ovilla suljettuihin huoneisiinsa vangittuina REPIKÄÄ ALAS MIELISAIRAALAT

III Sähköshokki

Italialainen psykiatri Cerletti keksi sähköshokkimenetelmän nähdessään miten sikoja tapettiin sähköllä Rooman teurastamoissa ja tarkkailemalla sellaisten eläinten käyttäytymistä, jotka eivät heti kuolleetkaan. Näin syntyi ajatus että ihmisellekin voitaisiin antaa sähköhoitoa.

Hän aloitti kokeet miehellä, joka oli leimattu skitsofreeniseksi, jolla oli hallusinaatioita ja harhakäsityksiä, joka ei koskaan ollut puhunut muuta kuin käsittämätöntä siansaksaa.

Miehelle annettiin nyt 80 voltin sähköisku puolentoista sekunnin ajan. Hän alkoi nyt laulaa äkisti ja äärimmäisen kovaa, yhtäkkiä hän vaikeni täysin.

Käsittelijät keskustelivat miehen läsnäollessa uudesta sähköshokista, johon käytettäisiin suurempaa volttimäärää. Äkkiä mies sanoi selvällä, juhlavan rauhallisella äänellä, joka ei muistuttanut vähääkään hänen äskeistä mongerrustaan: "Ei enää toista kertaa. Se olisi murha."

IV Maailmanlaiva on karilla!

Kautta maailman päivästä toiseen jatkuu ylikansallinen sielujahti. Yhteiskunta painostaa yksilöä, joka etsii todellista vapautta. On vain kaksi mahdollisuutta:

Sinut suljetaan joko yhteiskuntaan - tai mielisairaalaan, jos sopeutumattomuustahtosi on kyllin voimakas.

Amnesty International on todennut kaikkialla maailmassa mielisairaaloita käytettävän poliittisesti epäilyttävien toisinajattelijoiden vankiloina.

V Yksi lensi yli käenpesän

Me muistamme Ken Keseyn kirjan 'Yksi lensi yli käenpesän'.

Kirjan päähenkilö on intiaanipäällikkö Bromden, joka on kooltaan jättiläinen, mutta kuuluu rotuun, jonka valkoiset ovat tallanneet maan rakoon, tuhonneet ja alistaneet.

Kukaan ei ole koskaan puhunut Bromdenille, intiaanille, kaikki ovat aina puhuneet hänen ylitseen. Ja kun intiaanipäällikön ajatuksia ei suostuta kuuntelemaan, hän on sulkenut suunsa kokonaan.

Toisinajattelijan, toiseen rotuun kuuluvan, sorretun ihmisen tie on johtanut mielisairaalaan.

Mutta mielisairaalassa vallitsevat yhtä kovat lait kuin muussakin yhteiskunnassa. Se on ison hoitajan aluetta. Korkeintaan Yksi lentää yli käenpesän ja hänenkin täytyy olla Bromdenin kaltainen suuri ihminen, joka vielä kerran haluaa nähdä kotiseutunsa vuoristot.

VI Antonin Artaud

Antonin Artaud oli surrealistinen runoilija, aikansa ahdistunut yliherkkä marttyyri, näyttelijä ja teatteriohjaaja. Hän piti yliopistolla esitelmän kirjallisuudesta ja rutosta kuristamalla itseään kaulasta, vääntelemällä naamaansa, huohottaen, punaisena, kaatuen lopulta koristen maahan.

Artaud oli kiinnostunut surrealismin alkulähteestä, alkuperäiskansojen ja intiaanien taiteesta. Hän onnistui myös löytämään sen syvän yhteyden alitajuiseen maailmaan, mitä vallankumoukselliset taiteilijat aina ovat etsineet:

Vuonna 1937 Artaud palasi Meksikoon Tarahumaraintiaanien luokse tekemältään retkeltä ja joutui vakavien psyykkisten häiriöiden vuoksi laitoshoitoon.

Kun Henry Miller, joka siihen aikaan asui Pariisissa, kuuli Anais Niniltä heidän yhteisen ystävänsä joutumisesta mielisairaalaan, hän halusi välittömästi lähteä katsomaan Artaudia, sillä

Miller ei tuntenut entuudestaan ainoatakaan hullua ja nyt hän pelkäsi, ettei ehtisi nähdä tätä ainoatakaan ennen kuin Artaud vapautettaisiin.

Tosin ei toteutunut se mitä Miller pelkäsi, surrealistinen runoilija joutui olemaan laitoshoidossa lähes 10 vuotta.

IV Epätodellisuutta tunteva herkkyys

Runoilijoiden, taiteilijoiden, todellisuutta ja epätodellisuutta tuntevien ihmisten herkkyys on liian monta kertaa ajanut heidät umpioon, jonka toisessa päässä on pelko ja toisessa päässä mielisairaalan suljetut huoneet.

Antonin Artaud, Vincent van Gogh, Aleksis Kivi, Nikolai Gogol, Edward Munch, Maria Vaara, Hannah Green, Fernando Pessoa, Sylvia Plath, luetteloa voisi jatkaa loputtomiin.

Puun haarassa kädet ristissä seisova skitsofreeninen runoilija Alexander Merz. Maailma ei kuule hänen huutoaan, hän ei kestä omaa vankilaansa. Sielu joka tahtoo irtautua ja toimia itsenäisesti sidotaan sähköshokeilla ja tainnutuksilla ruumiiseen.

Lääkeannokset, joita mielisairaille annetaan, ovat niin kovia, että ne tappaisivat ensikertalaisen, sellaisen jota vuosien aikana ei ole ehdollistettu lääkenarkomaaniksi. Lääkkeiden tehtävä on sitoa yksilön tajunta, estää ajattelemasta vapaasti.

Mielisairaanhoitajat puolustautuvat sanoen, että lääkehoito on muun hoidon perusta, mutta sitä muuta hoitoa ei ole vielä keksitty.

V Syd Barrett

Pink Floyd omisti levynsä 'Wish you were here' yhtyeen perustajajäsenelle, kitaristi, laulaja, säveltäjä, sanoittaja Roger Keith Barrettille.

'Syd' Barrett oli mukana luomassa paria ensimmäistä Pink Floyd yhtyeen LP-levyä. Mutta samaan aikaan kun yhtye alkoi saavuttaa suurempaa kuuluisuutta, eriytyi Barrett yhtyeestä.

Arto Latva kirjoittaa Barrettin mielen harhailuista:

- Sydin mielenjakautuminen alkaa ilmetä erilaisina oireina: Hän saattoi olla tuntikausia puhumattomana tuijottaen vain irrallisena eteensä televisiohaastatteluissa. Konsertissa hän saattoi soittaa samaa sointua alusta loppuun, jos hän yleensäkään soitti tai tuli lavalle.

- Sydin elämään kuului/kuuluu ehdottoman osana mietiskely, jooga, henkinen kehittyminen; tila vapaalle kehitykselle löytyi hänen elämässään, lähinnä henkisellä tasolla. Johtuen ehkä Sydin herkästä persoonallisuudesta ja/tai huumaavien aineiden käytöstä, yhteiskunnan ja sen jäsenten mielettömyys, raakuus ja ajattelemattomuus saivat hänessä ilmenemään yhä huomattavampia jakomielitaudin oireita.

- Mutta mitä oikeastaan on tauti? Yksilön poikkeavuus vai massahenkisyyden tappavat koukerot? Syd irtautui nykymaailman mielettömyydestä omalla tavallaan, omiin mielikuvituksiinsa ja maailmoihinsa.

VI Jeesuksen medaljongi

Missä ovat luovuuden, nerouden ja mielisairauden rajat? Minä tapasin viime kesänä mielenterveyden eläkeläisen, joka selitti ruusun terälehtien olevan punaisia siksi, että niiden läpi voi katsoa aurinkoon ja nähdä Jeesuksen medaljongin. Sekö oli hänen sairautensa?

Varokaa, teidän keskuudessanne saattaa liikkua mielisairaita, hulluja, jakomielisiä! Varokaa, sillä noitia ei enää polteta roviolla, vallankumouksellisia ajattelijoita ei enää tapeta, heidät suljetaan mielisairaaloihin.

Varokaa, sillä joku on saattanut karata, ehkä jopa päästä avohoitoon. Hullu voi liikkua keskellämme, tarkkailkaa lähimmäisiänne, että voitte ilmiantaa heidät!

VII Mielisairaus-uskovaisuus

On kulttuureita, joissa mielisairaat saavat liikkua vapaasti, missä poikkeavat yksilöt ovat osa yhteiskunnan rakennetta. Kun mielen rikkonaisuus hyväksytään, ei mielisairauden pelko enää aiheuta lisäpaineita tunneherkissä yksilöissä.

Meidän yhteiskuntajärjestelmämme tehtävä on alistaa ihminen, luokitella nimikkeillä kuin talle-esineiksi museon kokoelmiin. Jos joku ei alistu kaikenkattavaan yhteiskunnalliseen luokitteluun, hänet luokitellaan mielisairaaksi, puudutetaan yliannoksilla lääkkeitä ajatuskyvyttömäksi automaattiseksi massaksi.

Mielisairaalat eivät ole mielisairaita vaan heidän omaisiaan varten.

VIII Meriselitys

- Tulee vielä päivä tohtori Susano selittää jolloin psykiatria nykyisin vallalla olevan sairaudenkuvailun oireiden luetteloinnin usein laitoksiin telkeämisen yksityiskohtaisen käytöstarkkailun lääkeannosten jatkuvan valvonnan sänkyyn karkottamisen muodossa hylätään yhtenä ainoana kaikenkattavana harhakäsityksenä ihmisessä.

- Kuinka moni ajatusteurastamoon tuomittu onkaan tulevaisuuden tuolle puolen suuntaava kulkija joku niistä jotka harhailevat kokoonhaalitun tiedon arkeologisessa valtakunnassa kulkevat harhaan ja saavuttavat päämääriä joita valmiiksi tallattujen polkujen kulkijat eivät osaa kuvitellakaan tulevaisuuden tuolle puolen matkaansa suuntaavat kulkijat nääntyvät näkymättömien taakkojen alle mutta eivät silti suostu kulkemaan maailman vaatimusten mukaan he luovat itse omat vaatomuksensa ja asettavat ne itselleen itseään luovassa maailmassa syvällä maailmanpimennyksessä he hehkuvat valoa joka on heidän hymynsä nähnyt ei unohda sitä koskaan.

Tajunnanvirta - Kivinen mantra 2/82

Jälkikirjoitus 2009

En nykyään suhtaudu mielisairaanhoitoon ja mielisairaalalaitokseen yhtä jyrkästi kuin tässä lähes 30 vuoden takaisessa kirjoitelmassa,

enkä tuolloinkaan suhtautunut mielisairauspsykiatriaan yhtä jyrkästi kuin Carl-Gustaf Lilius, en todellisuudessa tuolloinkaan suhtautunut siihen yhtä jyrkästi kuin itse kirjoitin

vaan halusin tuoda esiin toisen näkökulman, joka poikkeaa suuresti mielisairaususkovien näkökulmasta

ja lopulta nykyään en voi olla ihailematta sitä intoa, ehdottomuutta ja jyrkkyyttä - nuoruuden intomielisyyttä - jolla näistä asioista lähes 30 vuotta sitten kirjoitin. Valitettavasti olen nykyään tämän kaiken jo suurelta osin menettänyt.