Wardruna

Wardruna

Kokoonpano:

Einar ”Kvitrafn” Selvik – laulu, kaikki soittimet, sävellys ja sanoitus

Linda Fay Hella – laulu, kitara

Gaahl – laulu

Singlet

Fehu (2013, Indie Recordings)

Løyndomsriss (2014, Indie Recordings)

Studioalbumit

Runaljod – Gap Var Ginnunga (2009, Indie Recordings/Fimbulljóð Productions

Runaljod – Yggdrasil (2013, Indie Recordings/Fimbulljóð Productions)

Runaljod - Ragnarok (2016, Indie Recordings/Fimbulljóð Productions)Wardruna

Menen nyt kauas oman mukavuusalueeni ulkopuolelle päätettyäni kirjoittaa musiikkiaiheisen blogitekstin. 

Miksi sitten kuitenkin ryhdyn tähän mielipuoliseen puuhaan. Kuuntelen musiikkia sujuvasti (tosin monen mielestä hyvin outoa musiikkia) ja minulla on muuan fb-kaveri joka aika usein laittaa melko mielenkiintoisia musiikkilinkkejä. Niinpä muutama päivä sitten etusivultani huomasin musiikkilinkin norjalaiseen riimutekstien ja Eddan pohjalta toimivaan Wardruna yhtyeeseen. Kuuntelin yömusiikkina Gap Var Ginnungan ja se kolahti. Mutta Yggdrasil seuraavana yönä lävisti minut kuin Odinnin sinkoama keihäs viimeisessä sodassa.

Päätin ottaa selvää Wardrunasta tarkemmin, sillä vaikka itsekin olen kiinnostunut riimukirjoituksista ja tehnyt oman näytelmäversion Eddan jumalrunoista, olen hyvin passiivinen musiikinkuuntelija ja Sub-tvn katsoja (korkeintaan Simpsonit sieltä), ja varmaankin ainoita ihmisiä Suomessa joka ei Wardrunasta tai Viikingeistä mitään koskaan kuullutkaan. Ainakin you tubessa kahta ensimmäistä lp-levyä on kumpaakin käynyt kuuntelemassa yli miljoona ihmistä.

Mikä ihmeen Wardruna?

Wikipedia kertoo: ”Wardruna on Einar "Kvitrafn" Selvikin vuonna 2003 perustama musiikkiprojekti, joka ammentaa sanoituksensa skandinaavisesta muinaisuskosta, pohjautuen riimukirjoituksiin. Soittimina yhtye käyttää pääasiassa historiallisia soittimia sekä muina äänilähteinä esimerkiksi puita, kiviä ja vettä. Wardrunan musiikkia esiintyy tv-sarja Viikingeissä.” Viikingithän on taas tv-sarja joka on pyörinyt sub-tv:llä vuodesta 2014 lähtien ja uusi tuotantokausi alkaa jälleen 31.8.

Wardrunan keulahahmo Einar "Kvitrafn" Selvik kertoo eräässä haastattelussa elvyttävänsä musiikkia tuntemattomasta kansanperinteestä:

”1980-luvulla ja 1990-luvulla oli aika, jolloin radioasemat ja MTV etsivät suurien markkinoiden löytämiseksi uutta musiikkia. Mutta näinä päivinä, pikemminkin ei. Tällaisessa paitsiossa Norjan musiikillinen hanke luotiin.”

Selvik on entinen melkoisen kuuluisan metallimusiikkiyhtyeen Gorgorothin rumpali, joka vuonna 2003 laati musiikkihankkeen Wardruva, joka lähti hänen kiinnostuksestaan pohjoisesta spiritismistä. Hänelle merkitsivät suuresti riimut, erityisesti Futhark, maailman vanhimmat riimuaakkoset. Hän ryhtyi työskentelemään Gorgorothin nokkamiehen Gaalin (Kristian Epstedal) ja Linda Fay Hellan kanssa yhdistääkseen eeppisen kertomuksen, ympäristön ääniä ja musiikkia, jonka juuret ovat antiikin folklore-perinteessä.

Heidän ensimmäinen levynsä ”Runaljod – Gap Var Ginnunga” ilmestyi kuuden vuoden kypsyttelyn jälkeen vuonna 2009. ”Haasteita aiheutti muun muassa muinaisten musiikki-instrumenttien tekeminen. Siinä vaiheessa oli hyvin vähän ihmisiä jotka tiesivät millaisia ne ovat olleet saati soittaneet niitä. Piti etsiä joku joka osaisi niitä tehdä tai tehdä itse. Se vaati aikaa.”

Toisen levyn ”Runaljod – Yggdrasil” tekeminen kestikin vain vajaat neljä vuotta, se ilmestyi maaliskuussa vuonna 2013. Yggdrasil liittyy Eddan jumalrunoihin, se on maailmanpuu, joka yhdistää yhdeksän maailmaa skandinaavisessa mytologiassa. Sitä muistuttaa Kalevalan pyhä tammi, maailmanpuu, jonka merestä noussut kääpiö tulee ja kaataa.

Mutta tämä oli vasta alkua. Wardrunan näkyvä esiintyminen tv-sarjassa Viikingit alkoi aiheuttaa kohua. Ohjelmien tuottajat ottivat lopulta yhteyttä Selvikiin suoraan ja pyysivät häntä Trevor Morrisin (Borgias) kanssa tekemään Viikingit-sarjalle musiikkia. Sub-tv:ssä vuodesta 2014 pyörinyt sarja jatkuu jälleen elokuun lopusta lähtien. Mutta samaan aikaan Wardruna on jatkanut omaa projektiaan ja uusi levy ilmestyy kolmen ja puolen vuoden odottelun jälkeen 21. lokakuuta, jonka jälkeen Wardruna lähtee kiertueelle. Esimakua uudesta levystä saa pari päivää sitten you tubessa ilmestynyt uudelle levylle tuleva kappale Odal.

Miten Wardruna syntyi?

Einar ”Kvithrafn” Selvik:

Lapsena olin todella kiinnostunut muinaisten viikinkien tarinoista ja historiasta. Se oli niin erilainen kuin monoteistinen tapa nähdä maailmassa mustavalkoinen hyvä ja paha. Se on paljon monimutkaisempi. Teininä kiinnostukseni esoteerista ja henkistä kohtaan vanhoissa perinteissä syveni. Mutta ei ollut ketään tulkitsemassa näitä asioita musiikillisesti. Halusin antaa siitä musiikillisen kuvan ja tunsin tarvetta tehdä jotain joka antoi minulle enemmän merkitystä henkilökohtaisesti.

Tein ensimmäisen Wardruna-tallennuksen vuonna 2002-2003 ja kesti seitsemän vuotta tehdä koko prosessi loppuun, hankkia muinaissoittimia ja tehdä niitä. Kun ryhdyin kaivamaan lähdemateriaalia, törmäsin välineisiin mitä minun oli hankittava. Siinä vaiheessa oli hyvin vähän ihmisiä jotka olivat tehneet tai soittaneet niitä. Jonkun piti rakentaa ne tai sitten rakentaa itse. Se oli pitkä ja työläs prosessi, mutta hyvin palkitsevaa.

Luonnolliset instrumentit ovat erilaisia kuin muut musiikilliset välineet millä olen työskennellyt. Ne ovat tavallaan elossa ja niillä on oma tahto. Tein noitarummut vanhalla tavalla: en ampunut eläintä, mutta nyljin sen, rusketin sitä ja kaavin ihosta. Se oli hyvin yksitoikkoinen ja aikaa vievä prosessi, mutta itse asiassa varsin kaunis, koska siinä herätetään eläin henkiin uudessa muodossa. Se on omaa henkilökohtaista, animistista tapaa tarkastella oman instrumentin tekemistä ja sen jälkeistä prosessia.

Wardrunan musiikki perustuu riimuihin, joista vanhimmat ovat Futhark, varhaisimmat tunnetut riimuaakkoset. On paljon väärinkäsityksiä, koska meillä on hyvin vähän tietoa Elder Futharkista, jopa riimujen nimet ja niihin perustuvat rekonstruoinnit ovat peräisin runologisesti vasta 1800-luvulta.

Sana ”Rune” kuljettaa mukanaan eri merkityksiä: Se voi tarkoittaa foneettista järjestelmää, kuten kirjoitettuja kirjaimia, salaista, tietoa, taitoa, esoteerista viisautta tai maagista laulua. Kuten suomalaisessa kansanperinteessä maagisia kappaleita on aina kutsuttu riimuiksi. Kun tiedettiin riimut ”salaisuuksista” se oli korkein aste mitä voi olla. Se on jotain, mitä lähestyn suurella kunnioituksella.

Meillä on kolmea erilaista riimurunoutta: norjalaista, islantilaista ja anglosaksista, ne ovat kuin sananlaskuja tai arvoituksia, jotka on tarkoitettu opettamaan sinua. Tehdessäni niistä esitettyä musiikkia, luova konseptini on tulkita niitä omissa tiloissaan:

Jos työskentelen B-riimun kanssa, joka symboloi koivuja, menen ulos metsään ja soitan koivuja. Jos teen töitä veden kanssa, käytän veden ääniä, seison keskellä jokea koko laulun tekemisen ajan. Ajatuksena on kaapata asiaan paikkoja ja toteuttaa musiikkia niiden ehdoilla.

Miten tapahtui siirtyminen metallimusiikista tähän uuteen?

Vaikka minulla on metallitausta, bändit kuten Gorgoroth olivat vain työtä. Sen lisäksi, että se on erittäin voimakasta taiteeellista ilmaisua, minulla ei ollut siinä mitään, johon olisin voinut yhdistää luovaa ääntä. Kun aloin soittamaan Gorgorothissa ja tutustuin Kristianiin, huomasimme, että olemme kiistattomasti pakanoita ja hyvin kiinnostuneita omista juuristamme ja historiasta. Kun aloitin Wardrunan, oli minulle luonnollinen asia ottaa hänet mukaan ja alusta lähtien olen esittänyt hänelle ideani. Loimme koko konseptin yhdessä. Olen ollut yllättynyt, että niin monet metallis-ihmiset ovat ottaneet vastaan Wardrunan ja vastakaiku on ollut valtava.

Olen tehnyt tämän hankkeen ajaakseni ulos omia henkilökohtaisia näkemyksiäni. Kaikki muu on bonusta. Kun jompikumpi teollistuu, elintarviketeollisuus tai musiikkiala, ravinto häviää. Uskon että yhä useammat ihmiset haluavat ravintoa musiikista. Aikanaan Black Metallissa oli niin paljon pyrkimystä luoda musiikkia, tekniikka ja äänen laatu olivat toissijaisia. Nykyään se on enemmän tekniikka-pohjaista, ja kuinka hyvä äänen laatu onkaan.

Mutta musiikki on täysin ainutlaatuinen tekemisen tapa ja miten käy ellemme hyödynnä sitä? Äänen voima, sanojen voima, joka valtaa oman tahdon ja äänen, ovat keskeisiä ainesosia pohjoisessa esoteerisessa perinteessä.

Miten pääsit mukaan tekemään tv-sarjaa Viikingit?

Aluksi sarja piti kuvata täällä Norjassa. Yritin ottaa heihin yhteyttä, koska ajattelin, että he tarvitsivat joitakin ääniä minulta, mutta en saanut ideaa läpi kenellekään. Noin 3 tai 4 kuukautta ennen ensimmäiseen tuotantokauden alkua otimme yhteyttä Viikinkien tuotantoon ja halusivat lisensoida melkoisesti musiikkiamme. He saivat paljon positiivista palautetta musiikista.

Kun he alkoivat työstää toista kautta he halusivat kuulla enemmän minun sydämen ääntäni sarjassa. Niinpä he kysyivät olisinko kiinnostunut työskentelemään yhdessä sarkan pääasiallisen säveltäjä Trevor Morrisin kanssa. Me huomasimme nopeasti, että haluamme työskennellä yhdessä ja tämä yhteistyö oli tuloksellista. Koko projekti on ollut hyvin opettavainen, ja olen todella kiitollinen siitä, miten hyvin minun musiikkini on vastaanotettu.

Mikä on trilogian kolmannen ja viimeisen albumin suunnitelma?

Tärkein suunnitelma on tehdä hyvä levy, jonka toivottavasti saan valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä (ilmestyy lokakuussa 2016). Olen ollut tiukasti uskollinen alkuperäiselle visiolleni, mutta se on hyvin aikaa vievää.

Musiikkiteollisuudessa onnistumisessa on ensinnä kyse hyvän musiikin tekemisestä ja toiseksi siitä, että sitä kuunnellaan. Musiikin tekeminen Viikinkeihin antaa Wardrunalle suuren mahdollisuuden hurmata uusia kuulijoita. Näen että Wardruna pystyy tavoittamaan paljon laajemman yleisön, sillä vaikka työskentelen syvällä norjalaisessa muinaiskulttuurissa, teemat joiden kanssa olen työskennellyt ovat yleismaailmallisia.

Kyse on ihmisen suhteesta luontoon, toisiinsa ja johonkin meitä suurempaan. Se on jotain uskoon liittyvää, sillä tavalla kuin ihmiset yleisesti uskoon suhtautuvat. Tunnen, että tämä kaikki on vasta alkua.

Wardrunan musiikista

Pariinkin kertaan Einar ”Kvitrafn” Selvik toteaa tuossa haastattelussa on Wardrunan musiikkiprojekti on ollut työläs ja aikaa vievä muinaissoitinten tutkimisesta ja rakentamisesta lähtien. Levyjä tehdessään hän on työskennellyt jonkin sellaisen äärellä jota kukaan muu ei ole aiemmin tehnyt.

Niinpä Wardrunan ensimmäinen levy Gap Var Ginnunga ilmestyi vasta 2009, lähes kuusi vuotta musiikkiprojektin perustamisen jälkeen. Toinen levy Yggdrasil valmistui jo nopeammin, ”vain” neljässä vuodessa, ja ilmestyi vuonna 2013. Trilogian kolmas osa Ragnarök siis ilmestyy siis ilmestyy jälleen nopeammin kolmen vuoden valmistelun jälkeen 21. lokakuuta 2016, vaikka väliin mahtuu Viikingit sarjan musiikkiprojekti.

Miten osaisin kuvata Wardrunan musiikkia?

Ensimmäinen levy Gap Var Ginnunga on sisällöltään hyvin shamanistinen levy. Siinä lauletaan riimutekstien pohjalta tehtyä musiikkia muinaisnorjaksi ja norjaksi, joista kummastakaan kielestä mitään ymmärrä. Siinä yhdistetään musiikillisesti muinaissoittimia, luonnon ääniä, puiden, kivien ja veden tai korppien ääniä, muinaiskansansanmusiikkia, siperialaista kurkkulaulua ja nykymusiikin teemoja shamanistiseksi musiikkirunoelmaksi. Se kolahti minuun heti vaikka alkoi syvemmin aueta vasta kolmannella kuuntelukerralla.

No enhän ymmärrä toisenkaan osan Yggdrasil sanoituksista mitään, mutta levyn nimen perusteella se on teemaltaan tutumpi ja ensi kuulemalta musiikillisesti monipuolisempi ja mielenkiintoisempi. Yggdrasilissa Wardruna on ilmeisesti riimujen lisäksi käyttänyt lähdemateriaalina Eddan jumalrunoja, joista itsekin olen 1980-luvulla toteuttanut musiikkirunoelman Jumalat puhuvat öisin.

Yggdrasilhan on Eddan maailman puu, joka mainitaan Eddan jumalrunoissa kahdessa jaksossa: Näkijättären ennustuksessa ja Griminirin runossa.

Eddan suomentanut Aale Tynni pitää Yggdrasilia yhtenä pohjoisen mytologian suurenmoisimmista kuvitelmista. Se on ensimmäinen puu, ikipuu, saarni joka tuhoutuu vasta maailmanlopussa. Se vertautuu Kalevalan maailmantammeen, mutta on siis huomattavasti pitkäikäisempi. Odinn on ollut ripustettuna tähän puuhun eräänlaisessa mysteerivihkimyksessä. Sen juurella on lähde jossa on ylen viisaan jättiläisen Mimirin puhuva pää. Puun alle oli myös kätketty se torvi jolla puhallettiin kerran kutsu viimeiseen taisteluun.

Pyhän puun vierellä asuivat nornat, jotka olivat jumaltenkin yläpuolella. He kaiversivat puuta, leikkasivat riimuja ja jakoivat ihmisille elämänosat. Heidän nimensä olivat Urdr (Menneisyys), Verdandi (Nykyisyys) ja Skuld (Tulevaisuus). Yggdrasilin latvassa istuu kotka ja sen juurella on joukko käärmeitä, joista pahin on Nidhöggr. Se on hirvittävä ruumiita syövä lohikäärme, joka nakertaa elämänpuun juurta. Sekä kotka että käärme esiintyvät monien kansojen elämänpuu-tarinoissa.

Pohjolan kansojen muinaisuskoon kuului myös usko maailmanloppuun. Sen joka on syntynyt täytyy lopulta myös kuolla: Tulee luonnottoman pitkä talvi, joka jättää henkiin vain yhden ainoan ihmisparin. Fenrir-susi pääsee irti, sen pojat nielevät auringon ja kuun. Loki pääsee kahleistaan, jättiläiset tulevat suurena rintamana taisteluun jumalia vastaan. Odinnin soturit ratsastavat niitä vastaan ja kun taistelu lopulta päättyy, ovat sekä hyökkääjät että puolustajat lopulta kaatuneet. Maa on suistunut mereen, taivas sortunut, elämänpuu palanut ja koko kosmos on tuhoutunut.

Mutta Näkijätär ennustaa myös maailman uudelleen syntymisen: siellä nousee uusi lempeä jumalsuku pelaaman viileässä lehdossa lautapelejänsä.

Vain muutama päivä sitten ilmestyi you tubeen esimakuna tulevasta Ragnarök-levystä ensimmäinen kappale Odal, jonka perusteella tulevasta trilogian päätösosasta tietenkin on vielä mahdotonta sanoa mitään. Jään odottamaan Ragnarökin ilmestymistä lokakuussa ja sitä seuraavaa levynjulkistuskiertuetta, sillä Wardrunan musiikissa on koko ajan keskeisenä toiminnallisena aspektina ollut sen esittäminen livenä konserttiareenalla. Koko Wardrunan tähänastinen tuotanto sekä myös runsaasti Viikingit sarjan musiikkia löytyy you tubesta.