lauantai 10. lokakuuta 2015

Vaelluskirjaa 20. - 31.8. 2015 - Vaellus Välikylään osa V

Kristiina 24.8

II

Istuin penkille ja siihen pyöräili vanha ystävä Peter, jonka seinällä roikkuu joku akvarellinikin. Peter tuli viereen ja otimme olutta. Pian paikalle saapui myös muuan Korialta muuttanut mies ja istuimme kolmisin ”rantaravintolassa”.

Hämmästyin kun näin lahdella yhtä aikaa peräti 5 harmaahaikaraa. Ilmeisestikin haikara on pesinyt lahdella. Pari 60 valkoposkihanhen parvea lenteli lahdella edestakaisin. Aikanaan Kristiinassa oli kanadanhanhia, mutta nyt valkoposkihanhet ovat valloittaneet rannat ja kanadanhanhet ovat lähteneet evakkoon kaupungista. Kuulin että valkoposkihanhia on itäpuolisilla rannoilla yli 200 ja rannat ovat valkoisenaan hanhenpaskasta. Muistelin kyllä että ainakin kanadanhanhi paskoo ruskeita pökäleitä.

Istuimme rannalla pari tuntia, Peter kertoi Tutun Tuvasta, jossa hän oli nyt työllistettynä 9 euroa/päivä orjapalkalla. Minä ehdotin että kaikki orjatyö Suomessa pitäisi lopettaa, samoin kuin nykyiset ylipitkät opiskelijoidem ilmaiset harjoittelujaksot ammattiopinnoissa. Kun itse aikanaan menin toimitusharjoitteluun, minulle maksettiin siitä oikeaa palkkaa. Näin voisi menetellä opiskelijoidenkin kanssa. Ensin opiskelu, sitten palkallinen harjoittelu, jota seuraisi vakituinen työpaikka. Näin Suomessa saataisiin työllistettyä 50 000 – 100 000 työtöntä oikeisiin töihin. Ja opiskelijoiden opiskeluajat lyhenisivät, kuten hallitukset viime aikoina ovat halunneetkin. Arvelin ettei kukaan pakkotyöllistetty jäisi aipaamaan sitä 9 euroaan ja Peter arveli samoin.

Tutun tupa sen sijaan kuulosti toimivalta idealta. Se on Mummon Kammarin tyyppinen paikka, jota pyöritetään EU-tuella. Kaksi kristiinalaista saa Tuvasta oikeaa palkkaa ja loput ovat 9 euron hanslankareita, joita siellä ei varsinaisesti lainkaan tarvita. Toinen palkkaa saavista on pomo, jota ei paikalla juuri näykään, hänellä on omiakin hommia. Toinen on kokki, joka kyllä on tarpeellinen, sillä ilman kokkia ruoka ei valmistu.

Aamulla paikasta saa ilmaiset aamukahvit ja voileivät. Kello 11.00 – 11.30 on ruokailu, jossa ruoka köyhille maksaa 3 euroa. Peter kutsui minut syömään. Lupasin lähteä. Peter kertoi Tutun Tuvan sijaitsevan kotiteollisuustalon pihassa, jonka tiesin ja kehotin häntä pyöräilemään ”töihin” edeltä. Minä kävelin rantaa pitkin linnunsulkia keräten perässä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti