III Kemijoki vuoteen 1893 (sahateollisuuden synty)
On siis tultu vuoteen 1893,
vuosilukuun, josta tämän kirjoittamiseen on aikaa tasan sata vuotta.
Katsotaanpa miten maa makaa, miten Kemijoki virtaa.
Industrialismin,
teollistumisen ensimmäiset jäljet alkoivat näkyä Pohjois-Suomessakin.
Pohjois-Suomen ensimmäinen vesisaha oli saanut toimilupansa vuonna 1760
Tornionjokeen laskevan Tengeliön Portimokoskeen. Kemijoella ensimmäinen
vesisaha rakennettiin Rovaniemen pohjoispuolelle, Sinettään, Sinetänjoen
varteen vuonna 1780. Yrityksen alkuunpanevia voimia olivat vänrikki Magnus
fredric Clementjoff ja kappalainen Esaias Fellman. Saha oli toiminnassa yli 100
vuotta. Vuonna 1889 sen omistajaksi oli tullut kauppias Leontjev Tivfanoff,
mutta vähitellen sen toiminta alkoi hiipua ja viimeinen omistaja Antti
Talasranta sahasi enää vain kotitarvetta varten, kunnes sahan toiminta
1900-luvun alussa lakkasi kokonaan. Mutta vuonna 1893 saha oli edelleen
toiminnassa.
Uiton historia sitoutuu
Kemijoen sahateollisuuden historiaan. Jo ensimmäisten vesisahojen perustajat
olivat ymmärtäneet joen sopivaksi puutavaran kuljetusväyläksi ja sahoille
kuljetettiin puuta kymmenienkin kilometrien päässä sijaitsevilta
hankinta-alueilta, kesällä
pitkin jokia ja talvisin hevoskuljetuksena.
Kesti lähes 60 vuotta ennen
kuin Kemijokivarteen rakennettiin toinen saha. Vuonna 1838 annettiin toimilupa
Hakokönkään sahalle Raudanjoen suuhun. Sahan perustajat vaasalaiset varakonsuli
Strömsten ja kauppias Grönberg käyttivät suunnitelmissaan jo eri mittakaavaa
kuin Sinetässä. Sinetässä sahattiin enimmillään 2500 tukkia vuodessa.
Hakokönkäällä sahan teho olisi edellyttänyt 11600 tukkia vuodessa, vaikka
senaatti rajoittikin alkuvuosien jälkeen sahauksen 4000 tukkiin.
Monien omistajavaihdosten
jälkeen saha siirtyi tarkasteluvuonna 1893 Kemijoki Oyn omistukseen. Viisi
vuotta myöhemmin sahan toiminta tulisi lakkaamaan. Kemijoen historiassa oli
alkamassa uusi aika.
Vesisahoja ehti 1800-luvulla
nousta vielä Meltaukseen vuonna 1846 ja samoihin aikoihin nousi saha Louejoen
suuhun Tervolaan. Mutta vesisahojen aika oli tuolloin jo päättymässä. Uuden
ajan Kemijoen sahateollisuuden ja uiton historiassa tuli aloittamaan
kauppaneuvos J.G. Bergbom, joka sai senaatin suostumuksen Laitakarin sahan
perustamiseen 19.10.1859. Saha aloitti toimintansa vuonna 1861. Samaan aikaan
rakennettiin Tornion ulkosatamaan Röyttään sahaa, joka aloitti toimintansa
seuraavana vuonna. Tukkeja uitettiin yhteisuittona Röyttän ja Laitakarin
sahoille Tervolan korkeudelta.
Teollistumisen läpimurto
jatkui Euroopassa, Suomessa, ja sen jäljet näkyivät myös Pohjois-Suomessa.
1870-luvulla alkoi sahateollisuuden kilpajuoksu pohjoiseen. Vuonna 1873-1874
oli Karihaaran saarelle rakennettu norjalaisen yhtiön Horst & Fleischerin
höyrysaha, Kemi Ångsågs Ab eli Kemin höyrysaha. Vuonna 1890 Snellmanin ja
Bergbomin kauppahuoneet ostivat norjalaisen kilpailijansa ja näin tultiin
vuoteen 1893. Norjalaisten ansioksi jää kuitenkin se, että heidän aikaansa
aloitettiin ensimmäiset huomattavat uitot Kittilästä ja Kemijärveltä asti.