tiistai 5. toukokuuta 2020

Kissan vapaudesta


Kerroin fb:ssä ajatuksesta hankkia kissa ja samassa yhteydessä mainitsin että tämä asunto sijaitsee paikassa, jossa kissalla on ihanteelliset ulkoiluolot vaikka ulkoilisi joskus yksinään. Lähellä ei ole liikennettä tai muutakaan mikä kissan henkeä uhkaisi. Omat kissani ovat aina liikkuneet vapaasti maaseutumaisissa oloissa.
Usealtakin taholta tuli niskaan sekä julkisesti että privatviesteinä sylttytehtaallinen paskaa minun niskaani tyyliin: “Kissa tuhoaa pikkulinnut, kissan ei pidä antaa liikkua vapaasti, olen pettynyt jne...” Kysyn vastaan: “Miten kissan sitten pitää liikkua, jos ei vapaasti?”
Olen luonnonystävä. Ruokin pihallani lintuja talvisin, seurailen niiden pesimäpuuhia kesäisin. Viime kesänä todistin törkeän eläinsuojelurikoksen. Käpytikka oli naapurin ränsistyneeseen pönttöön pesineen leppälinnun munia tai poikasia syömässä, kun tulin pihalle tupakille. Vaadinkin nyt, että kaikkien lintujenystävien pitää laittaa käpytikat välittömästi valjaisiin. Ei niidenkään pidä saada lentää vapaasti saati käkien munia toisten pesiin.
Ihminen on vuosituhansien aikana muuttanut luontoa monin tavoin, vain yksi näistä hirveyksistä on kissan tai koiran kesyttäminen kotieläimeksi. Toki sen olisi ainakin kissan suhteen voinut jättää tekemättäkin. Eihän kissasta ole mitään hyötyä kenellekään. No entisaikaan oli maatiloilla rotanpyytäjänä, mutta sekin merkitys on menetetty. Sudesta kesytetystä koirasta taas on ollut hyötyä jo yli 5000 eaa. Tromssan kalliopiirrosten mukaan karhunmetsästykseen, ja hirvestetään sekä jänistetäänhän niillä vieläkin vaikka mielestäni se on moraalitonta. (Jos minulla olisi tuomiovalta, sanoisin jopa tuomittavaa!)
Mutta takaisin kissaan. Hulluinta on, että jo muinaiset egyptiläiset ja kiinalaiset ovat palvoneet kissaa eräänlaisena jumalolentona. Sitä on pidetty hoveissa ja keisarillisissa palatseissa eräänlaisena elitistisenä kulttiesineenä. Sitä on kasvatettu ja jalostettu ihmistä miellyttämään jo tuhansia vuosia. Silti se ei vielä kerrostaloyksiöihin sisäkissaksi vangittunakaan ole suostunut luopumaan vapaasta tahdostaan. Sen kaipaus on päästä ulos vapauteen.
Kotieläimistä yleisesti ottaen olen sitä mieltä että ihmisillä ei pitäisi olla niitä ollenkaan, sen paremmin kissoja, koiria, marsuja, käärmeitä terraarioissa kuin kaiken sortin kotisikojakaan. Tuotantoeläimistä puhumattakaan, joista olen aina sanonut, että syökää lammasta, sillä on vain edes jonkinlainen vapaus, teuraskirveen terän iskuun asti. Toivottavasti ainakaan lihansyöjät eivät moralisoi minua kissan hankkimisesta!!!!!
Miksi sitten jos vastustan kotieläimiä ylipäätään harkitsen kissan ottamista. Koska niitä nyt vain joka tapauksessa on olemassa Suomessakin kymmeniä ehkä satoja tuhansia ja ne lisääntyvät viettiensä mukaisesti ja ajattelin että voisin edes yhdelle niistä tarjota turvallisen ja hyvän kodin, mahdollisuuden ulkoilla lähimaastossa, toimia hetkittäin ikävien viettiensä mukaan ja palata mykrä tai linnunpoikanen kidassaan kotiin, mutta yhtä kaikkia tuntea itsensä vapaaksi, kuten me ihmisetkin kaipaamme vapautta. 
“Jos kerran kissoja pidetään kotieläiminä, niiden perusoikeus on vapaus, kissanoikeuksien arvoinen elämä!” julistan minä.
Joten niistäkää nipottajat nokkanne. Älkää lähetelkö enää mitään kissan hihnasta kiinnipito-ohjeita tai muutakaan lässytystä ellette itse toimi niin tiukan vegaanisti ja luontoa kunnioittaen että konttaatte polvillanne joka aamu töihin, koska teillä eettisistä syistä ei ole nahka- tai vielä pahempaa muovikenkiä jaloissa. 
Minun tuleva kissani saa oman vapautensa. Luulen että tulevan kissani luontoa tuhoava vaikutus jää huomattavasti pienemmäksi, kuin mitä täältä lähinaapurissa vain 40 kilometrin päässä sijaitseva Talvivaaran kaivos lintuihin, luontoon ja koko tämän seudun ekologiaan vaikuttaa.