T.S. Eliot: ”Joutomaa”
suom. Markus Jääskeläinen
jälkisanat: Pekka Vartiainen
51 sivua
Parkko Kustannusliike 2020
T.S.Eliot: ”Autio Maa
neljä kvartettia ja muita runoja”
suom. Yrjö Kaijärvi, Sinikka Kallio-Visapää,
Kai Laitinen, Juha Mannerkorpi, Kai Mäkinen,
Leo Tiainen ja Lauri Viljanen
Esipuhe: Lauri Viljanen ja Kai Laitinen.
Otava 1988 (kolmas painos, ilmestynyt suomeksi 1949)
Autio maa (The Waste Land 1922)
”I Kuolleiden hautaaminen
Huhtikuu on julmin kuukausi, se siittää
syreenejä kuolleesta maasta, sekoittaa
muiston haluun, herättää
hengettömät juuret
kevään sateeseen.”
(suom. Markus Jääskeläinen)
”I Kuolleiden hautaus
Huhtikuu on kuukausista julmin, se työntää
sireenejä kuolleesta maasta, sekoittaa
muiston ja pyyteen, kiihoittaa
uneliaita juuria kevätsateeella.”
(suom. Lauri Viljanen)
II Suurin odotuksin
T.S. Eliot sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1948. Ei suinkaaan runoelmastamasta Autio maa vaan II maailmansodan tiimellyksessä ilmestyneeestä pääteoksestaan Neljä kvartettia (Four Quartets 1943). Itse pidän häntä viime vuosisadan toiseksi merkittävimpänä runoilijana. Merkittävintähän kukaan ei koskaan kerro.
Siksi olin melkoisen närkästynyt että jo kevättalvella 2020 ilmestynyttä T.S.Eliotin Joutomaata ei ole ostettu Kajaanin kaupunginkirjastoon. ”vaikka hän on viime vuosituhannen lopun toiseksi merkittävin runoilija”. Yritin ensin tilauttaa kirjastoon, mutta kyseinen kirjaostoista vastaava henkilö oli kesälomalla, sitten kaukolainata sen mutta kaukolainaus olisi maksanut 8 euroa. ”Unohtakaaa koko juttu” sanoin ja otin yhteyttä suoraan kusatntaja Tommi Parkkoon. Tilasin kirjan itselleni hintaan 27 euroo (edellinen 1988 ilmestynyt on näköjään ollut ilmaiskappale kriitikoille).
Kysyin Parkolta mitä eroa Autio maassa ja Joutomaassa on. Parkko: Noi eihän niissä samaa ole kuin yksi runo uudelleensuomennettuna.
Asianhan voi käsitttää kahdella tavalla. Minä käsitin että Joutomaa sisältäisi muutakin, uusia suomennoksia Eliotin runoista. Mutta sainkin käsiini 51-sivuisen tosin kovakantisen tekeleen joka ei todellakaan sisältänyt kuin yhden 12-sivuisen runoelman Autio maa. Loppuosa kisjasta oli selityksiä ja jälkisanoja.
Ryhdyin vertailemaan Markus Jääskeläisen käännöksiä keskenään. Joutomaan takakannessa mainostetaan, että Markus Jääskeläisen suomentama ”The Waste Land on saanut paitsi uuden nimen myös kokonaan uuden kielellisen asun, joka päivittää teoksen 2000-luvulle”. Alun sitaaateistani runoilijana olen sitä mieltä että en 70-vuotta sitten ilmestyneeestä Lauri Viljasen suomennoksesta tai tänä vuonna ilmestyneestä Jääskeläisen suomennoksesta löydä merkittäviä asioiden merkityseroja tai (uudessa suomennoksessa) kielellisesti nerokasta. Itse asiassa pidän vanhasta tutusta Viljasen käännöksestä enemmän. Luulen ostaneeeni paketillisen kovakantista paskaa.
III Päivitys 2000-luvulle
Se miten Markus Jääskeläisen suomennos päivittää teoksen 2000-luvulle oli minulle pari tuntia arvoitus ennen kuin hoksasin ettei Otava varmaan sitten ole pokkaristaaan 2000-luvulla uusintapainoksia ottanutkaan eikä kaikilla nuorilla lukijoilla ole edes 1988 painettua kirjahyllysssäni olevaa kolmatta painosta omistuksessaan eivätkä kaikki nuoremmat lukijat edes tiedä kuka tämmönen hemmetin T.S.Eliot aikanaan oli. Lisäksi kirja on kiva ostaa kovakantisena jollekin runoutta lukevalle ystävälle joululahjaksi. Itse en kehtaa viedä kyseistä kirjaaa edes eurolla divariin myytäväksi, vaikka arvostan sekä kustantaja Tommi Parkon että suomentaja Markus Jääskeläisen omaa henkilökohtaista runoutta sekä heidän aikanaan yhdessä toimittamaansa Tuli&Savu- lehteä suuresti.
Jälkisanat: Lauri Viljasen ja Kai Laitisen toimittamassa alunperin 1949 ilmestyneessä Autio Maa teoksessa on muuten suomennettuna 112 sivua Eliotin runoutta + Lauri Viljasen ja Kai Laitisen mielenkiintoiset esipuheet. Autio maa runoelman lisäksi 12 merkittävää Eliotin runoa tai runoelmaa, vaikuttavimpina Autio maan ohessa J.Alfred Prufrockin rakkauslaulu (suom. Leo Tiainen), Gerontion (suom. Kai Laitinen), Kuolemattomuuden kuiskauksia (suom. Juha Mannerkorpi), Ontot miehet (suom. Kai Mäkinen) ja Nobelin kirjallisuuspalkintoon johtaneet Neljä kvartettia (suom. Sinikka Kallio-Visapää) + paljon muuta mielenkiintoista, saattaa löytä tämäkin teos vielä jonkin kirjaston kirjavarastosta.
