Sjöbergin puiston ja Satiaisojan vaiheilta IV (Sjöbergin aika)

VIII Ala-Knuuttila sjöbergin aikaan

Olemme vihdoin päässeet Sjöbergin puiston ja Satiaiojan vaiheilla itse Sjöbergin puiston perustajaan Johan sjöbergiin, vuoteen 1874 ja sjöbergin aikaan Ala-knuuttilan tilan isäntänä. Aikapulan tähden siteeraan Heikki Taimin kirjoitusta Kauhajoen perinnemaisemakirjassa jossa taas lähteenä on käytetty Kauhajoen kotitalousoppilaitoksen historiikkia.

"Johan Bernard Sjöberg syntyi tammikuussa 1953 Kristiinankaupungissa laivanvarustajan ja raatimiehen perheeseen. hän kävi muutaman vuoden Vaasan lyeosta ja opiskeli sen jälkeen Mustialan  maanviljelysopistossa 1869-1871. Opiskelun jälkeen hän ryhtyi maanviljelijäksi, ensin Närpiössä sitten Kauhajoella.

Ala-knuuttilan tila tuli hänen omistukseensa 1874, ostajan ollessa 21-vuotias. Tilan pinta-ala oli 2640 ha, josta viljelysmaata vain noin 20 ha. Maa-alue oli yhtenäinen Lustilan kylästä Lellavan kautta Kainastolle, aina Teuvan rajalle saakka.

Johan Sjöberg meni elokuussa 1875 naimisiin Karin Norrgårdin kanssa. Kun pariskunta aloitti Ala-Knuuttilan tilan hoidon, päähuomio kohdistui pellon raibaukseen. Se toimi tehtiin ripeästi. Runsaassa kymmenessä vuodessa tilasta tuli peltoalaltaan maakunnan suurin, peltoalaksi tuli 756 ha. Ilman koneita suota kuokki peräti 200 miestä ja näiden lisäksi oli viitisenkymmentä ojankaivajaa.

Raivaustyö on osoitus epätavallisen suuresta yritteliäisyydestä ja pelottomuudesta. Taloudelliset edellytyksetkään eivät olleet erikoiset, osto oli tapahtunut lainarahalla ja tilan tuotto kärsi hallavuosista.

Sjöberg luovutti osan raivatusta maasta torppareille. Kullekin tuli tavallisesti 5 ha viljelysmaata. Kahdessatoista suurimmassa torpassa oli kussakin 20 lehmää ja 5 hevosta. Kaikkiaan torppia oli noin 70. Näillä varmistettiin tilan työvoima.

Ala-Knuuttilan navetassa oli 160 lehmää ja 50 päätä nuorte karjaa. Karjatalous tapahtui suunnitelmallisesti, jo silloin täällä oli friisiläisrotuisia lehmiä. Jos tilalle ostettiin lehmiä, ne tutkittiin ennen kauppaa perusteellisesti. Tilan maito käsiteltiin omassa meijerissä ja voi myytiin Englantiin. Sika- ja lammastaloutta harjoitettiin myös laajamittaisesti. tilalla järjestettiin karjanhoitokurssje ajo 1890-luvun lopulla. Viljelyssä käytettiin karjanlannan lisäksi väkilannoitteita, joita haettiin Seinäjoelta hevosella. Tilalla oli niittokone 1892. Suuri puimakone hankittiin 1897. Sen moottorina oli 24 hevosvoiman höyrykone. Sjöberg seurasi tarkasti maatalouden kehitystä erityisesti Ruotsissa.

Puoliso Karin Sjöbergin erityisen mielenkiinnon kohteena oli puutarhan hoito. Hänen perustamansa piha istutuksineen on hallinnut Kauhajoen kirkonkkylän maisemaa toistasataa vuotta. Ala-knuuttilan puutarha oli nähtävyys ja esikuva maakuntaakin ajatellen.

Sjöbergit luopuivat vuosisadan vaihteen jälkeen tilasta. Viljelysmaat myytiin kunnan välityksellä torppareille. itsenäisiä tiloja syntyi yli 70. Vuonna 1910 päätilan osti Nestori Rauska. Sjöbergin omistukseen jäi noin 20 hehtaaria viljelysmaata, se määrä, mikä tilalla oli omistuksen alakessa. Tämä maa-alue siirtyi 1923 ja 1933 Kauhajoen kotitalouskoulun kannatusyhdistykselle. oppilaitoksen toiemsta tämän kauhajokisen kulttuurimaiseman hoitoa jatketaan ansiokkaasti."

Tässä kohdin blogistina huomautan, että se miten ansiokkaasti kulttuurimaisemaa on hoidettu on vähän kaksipiippuinen juttu. Vuonna 1910 Nestori Rauska siis osti päätilan jonka nimi muuttui Rinta-Knuuttilaksi. Tämän tilan puolelle jäi Sjöbergin puisto, jota Rauskan suku jo neljännessä polvessa vaalii ansiokkaasti. Samoin Rauskojen tilalla edelleen on pyritty säilyttämään tilan historiaa ja sen arvokasta menneisyyttä. Sen sijaan Ala-knuutt6ilan uusi päärakennus ja Karin Sjöbergin maisemapuutarha siirtyivät Ala-knuuttilan tilana Sjöbergien ja sitten kotitalouskoulun kannatusyhdistyksen osaksi. Nykyään tilalla sijaitsee SEDUn moderni kotitalousoppilaitos sekä päiväkoti, joka sijaitsee Karin Sjöbergin maisemapuiston päällä. Karin Sjöbergin vaalima englantilaistyylinen maisemapuutarha on siis käytännössä kokonaan hävitetty. SEDUN tontilla historiasta muistuttavat kuitenkin edelleen rannassa olevat ikiaikaiset yli 100-vuotiaat rantakuuset, sekä vanha omenapuutarha, johon tosin yleistä käyttöä ajatellen on nuorisolle rakennettu fresbeekenttä.