Blogistani

Olen pitänyt blogia nevaranta.blogspot.com syyskuusta 2009 lähtien, siis noin kuusi ja puoli vuotta. Tarkistuslaskennan jälkeen huomasin että vuosien kuluessa olen julkaissut yhteensä 301 blogitekstiä, tämä on 302.

Määrä on vähän tai paljon, riippuen vähän mihin sitä suhteuttaa. Ystäväni Harri Markoff ja Uuninpankkopoika Saku Timonen julkaisevat uuden blogin joka päivä. Viimeisten vuosien ajan olen kirjoittanut blogin keskimäärin kerran viikossa.

Joku voisi sanoa että olen laiskahko runoilija, kuten olenkin. Tämä kuitenkin on vähän samaa kuin sanoa että Sibelius oli laiska säveltäjä, koska hän sai aikaan vain seitsemän sinfoniaa, kun muutamat ovat säveltäneet runsaasti yli 100. Se määrä ei vertaudu myöskään laatuun, joten millä mittarilla laiskuuttani voitaisiin mitata?

Aiheen? Ei sitenkään. Minulle aiheita ovat olleet pääosin kirjallisuus, vähemmän kuvataide, luonnonsuojelu, vähän köyhyys, viime aikoina rasismi, vähiten rauha ja ihmisoikeudet sekä pahnanpohjimmaisena runsaasti omia runojani ja novellejani sekä julkaisematonta vaelluskirjaani.

Lyhyesti: Kirjoitan blogiini tasan sitä mitä minua kulloinkin sattuu kiinnostamaan. Lukijamääristä tai aiheen kiinnostavuudesta välittämättä, tekstin lyhyyttä tai pituutta pohtimatta. Lukijan tehtävä on arvostaa tekstini joko lukemisen arvoiseksi tai sitten ei.

Niinpä myös lukijoiden määrät vaihtelevat eri blogitekstien kohdalla suuresti. Muistaakseni Jumala-aiheinen blogini on saanut yli 1200 lukijaa, Saatana taas vain puolet siitä. Paljon merkitsisi siis myös se, mitä tunnisteita tekstille laitan tai miten markkinoin sitä. Tällaiset seikat eivät kuitenkaan kiinnosta minua pätkääkään.

Enimmäkseen omilla runoillani tai vaelluskirjoilla saan 10-20 lukijaa. Tosin kun kirjoitin vaelluskirjatekstin katuprtioinnista, lukijoita taisi olla yli 700. Mutta mitä numeroilla tehdään. Niillä ei ole paskankaan merkitystä blogiini. Minulla on ihan omat syyni pitää sitä.

Toki toivoisin että blogitekstejäni luettaisiin ja siksi jaan niitä sinne sun tänne, enimmäkseen omalle seinälleni. Osan teksteistä toivon suuren yleisön luettavaksi (se on vielä jossain kateissa), osan kirjoitan lähinnä muistiinpanoiksi itselleni, vaikkapa tulevia kirjojani varten (ja toivon suuren yleisön lukevan niitäkin).

Se suuri yleisö minulta on toistaiseksi vielä kateissa. Johtunee laiskuudesta. Huonosta markkinoinnista. Mielenkiinnottomista aiheista tai teksteistä. Ja niin edelleen.

Muuan ystäväni ehdotti myös hiljattain että voisin ryhtyä sellaiseksi blogistiksi, joista hän oli kuullut televisiossa: jotkut kuulemma saavat tästä rahaakin, muutamat jopa elävät tällä.

Olen huono ihminen ja huono blogisti rahatalousmaailmassa. Ylipäätään hukkaan kaikki saamani rahat johonkin. En taida ottaa mainoksia blogiini ja tuskin niitä kukaan sinne laittaisikaan.

Ikäväksenne tai iloksenne kirjoittelen näitä blogeja jatkossakin. Suosittelen myös tutustumaan niihin 301 aiempaan jotka jo tähän mennessä ovat ilmestyneet.