Tammikuun runot

Haiku 2.1.2016

rannoilta jäätyy

ensi yönä uomakin

talvea kohti

Runo 2.1.2016

Taisin menettää

yhden ystävyyden tänään.

Se on joskus niin pienestä kiinni.

Joskus ei mistään.

Runo 6.1.2016

Paha mieli.

Mistä minulle voi tulla paha mieli?

Siitäkö että en saanut taaskaan sosiaalista apurahaa ajoissa?

Siitäkö että Suomessa kiistellään turvapaikanhakijoiden

ja katupartioiden oikeuksista.

Siitäkö että maailmassa vaeltaa noin 70 miljoonaa pakolaista

ilman kotia, turvaa ja tietoa tulevaisuudesta.

Siitäkö että maailmassa soditaan, tapetaan ja raiskataan?

Ei, minulla on paha mieli ainoastaan omasta itsestäni,

siitä että en tänäänkään kyennyt olemaan

sitä mitä olen.

Haiku 10.1.2016

pakkaspäivänä

vaelluksella vajosin

syvälle mieleen

Haikusarja 12.1.2016

varpushaukalla

naakkaparvesta uhri

jo valittuna

kirikilpailu

naakalla pelissä henki

haukka häviää

vastarannalla

haukka luovuttaa vihdoin

turhautuneena

jokivarressa

lumeen kyyristyneenä

seuraan näytelmää

Haiku 13.1.2016

viiltävä viima

kasvot kohmettuneina

mittaan lakeutta

Runo 13.1.2016

Pakko on tunnustaa voimattomuutensa

ikääntymisen edessä:

harmaantuvien karvojen,

vähenevän viehätysvoiman,

puuttuvan potentiaalin,

syvenevän yksinäisyyden.

Miten vähän aikaa siitä on

kun vasta opin

kävelemään, lukemaan, kirjoittamaan.

Tänään otin pitkästä aikaa käteeni kirjan.

Huomenna joudun nöyrtymään,

tunnustamaan että kohta kelpaan enää kaatopaikalle,

pitää matkustaa kaupunkiin

ja ostaa Halpa-Hallista lukulasit.

Haiku.14.1.2016

oksalla istuu

talvehtiva räkätti

kylmää vapisten

Haiku radikalimista 14.1.2016

kun olin kerran

nuori ja radikaali

en ole enää

Runo alkemia 15.1.2016

Ajatus kypsyy

ja minä olen kännissä.

Runous on alkemiaa,

viisasten kiven etsimistä.

Olemme hukanneet sen jo kauan sitten

kuten graalin maljankin.

Käyn Jouppilanvuorella

ottamassa kuvan lumitykeistä

ja jatkan yhä lyhenevää matkaa.

Aforismi 15.1.2016

En halua puhua mistään enkä tietää mitään.

Tällaista on ihmisyys.

Lopulta ajan perillä ollessa

ymmärrämme miksi.

2 haikua 20.1.2016

tintti valittaa

lintulaudalla jyvät

lumen haudassa

sydäntalvella

kauppamatkakin kestää

pari tuntia

Runo 22.1.2016

Nälkääsi taiteilija

syö juustoa;

se tukkii ruuan pakoreiät

ja poistaa siten nälän tunteen.

Haiku 24.1.2016

mustan kissan yö

yönvärisenä hiipii

lumen keskellä

Haiku 25.1.2016

viiltävä tuuli

lakeudella alati

repii kasvoja

Haiku 26.1.2016

lumet nuokkuvat

pakkaskausi takana

kengissä nuoskaa