lauantai 4. maaliskuuta 2017

KELAn vuosisadan uudistus

Palaan eiliseen kirjoitukseni ja parin päivän takaiseen A-talkiin. kirjoitin että Kelan pääjohtaja valehtelee niin että korvat heiluu ja täsmensin myöhemmin: “Puhuu muunneltua totuutta”. Täsmennän mitä tarkoitin.
Vahvalla huulipunalla ja kestohymyllä suojautunut Kelan pääjohtaja kertoi ikäänkuin saavutuksena, että Kelan käsittelyaika on nyt pudonnut tammikuun hieman yli 10 työpäivästä kunnioitettavaan 7,9 työpäivään Kelan kirjeen perille saapumisesta. Sehän kuulostaa lähes lainmukaiselta?
Kelan seinässä esimerkiksi Jämsässä on kuitenkin merkillinen ilmoitus että kirjeitä ei kannata lähettää tai jättää Kelan paikallistoimiston postilaatikkoon, koska ne lähetetään sieltä Kelaan ja asian käsittelyvuorokaudet alkavat vasta siitä kun posti on saapunut Kelasta perille Kelaan. Ja jos hakemuksesta puuttuu jokin liite niin lähtölaskenta aloitetaan uudestaan nollasta.
Maalaisjärjellä yritin miettiä mitä tämä 7,9 vuorokautta tarkoittaa. Lain mukaanhan toimeentulohakemukset pitää käsitellä 7 vuorokaudessa. 7,9 on siis lähes 7 ja asiat ovat kunnossa? Eivät ole. 7,9 tarkoittaa keskiarvoa. Koska osa asioista on helppo käsitellä melkeinpä samantien tämä keskimääräinen käsittelyaika tarkoittaa sitä että noin puolet hakemuksista voidaan käsitellä etuajassa ja toinen puoli on raskaasti myöhässä.
Kelan pääjohtaja totesi myös että ongelmia ja viiveitä on lähinnä vain etelässä. Mutta vain pari päivää aiemmin Pohjanmaan alueuutisissa todettiin Kelasta että heillä on kolmen viikon suma hakemuksissa.
Paskatko lain mukaisista määräpäivistä sinänsä. Näin voidaan ajatella ainakin virkamiestasolla Kelassa. Mutta jokaisen viivästystapauksen takana on inhimillinen ihminen. Mitä tämä myöhästyminen saattaa yksilölle aiheuttaa? Jo A-talkissa mainittiin että häätöjä on tullut, kun Kela on sössinyt vuokratukipäätökset.
Omasta kokemuksestani tiedän että jo sosiaalitoimiston aikaan rahat myöhästelivät, ja koko ajan oli liukuvalla jäällä, kun ei tiennyt koska rahaa tulee ja milloin laskuja tai velkoja kavereille voi maksaa. Lindorff ja Instrum Justitia ovat näistä myöhästymisistä erittäin kiitollisia. Sen paremmin Sosiaali- kuin Kelakaan ei näitä perintämaksuja tietenkään maksa vaan ne tulevat hakemukset ajoissa sisäänjättäneen tunnollisen kansalaisen omalle kontolle.
Mutta otan esimerkkitapaukset itseäni syrjäytyneemmistä, elämän sivuraiteille joutuneista. Oletetaaanpa joku huumevelkainen narkkari, joka on luvannut maksaa amfetamiininsa ja muut mömmöt kuukauden 1. päivänä. Saattaa käydä pahimmassa tapauksessa niin, että Kelan käsittelyn viivästymisen tähden velkojat tulevat lasista sisään ja velalliselta lähtee henki. 

Kiljuveikot joiden luottokortit on otettu trokareiden huostaan sen sijaan luultavasti pääsevät vähemmällä. He saattavat joutua vain pakkoraittiuden ja korkeintaan lievän pahoinpitelyn uhreiksi siinä Kelan päätöksiä odotellessa.
jk. Kelan pääjohtaja ei tällaisia ajattele. Ohjelmassa hän suuresti kehui Kelan sähköistä järjestelmää. Mutta juuri toimeentuloturvalle pudonneet kaikista vähiten tätä sähköistä järjestelmää tarvitsevat. Ei heillä pääsääntöisesti ole nettejä, skannereita tai edes pankkitunnuksia. Ja ainakin minulla jokaisen laskun skannaaminen Jämsän kirjastossa sähköiseen järjestelmään maksaa 2 euroa/A4 sivu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti