Sjöbergin puiston ja Satiaisojan vaiheilta VI (Loppusoitto)

XI Kotimuseo, Satiaisoja ja Sjöbergin puisto

Lähdemme Pentti Rauskan kanssa tutustumaan Rinta-Knuuttilan piharakennuksiin, Satiaisojaan ja Sjöbergin puistoon itsepaikan päältä. Pentti Rauska esittelee tilan rakennuksia: siihen kuuluu muun muassa vuoden 1881 Sjöbergin ison navetan hirsistä Nestori Rauskan aikana rakennettu uusi navetta, Puori, Miespiha, Portinalusta josta kuljettiin karjapihalta miespihalle. Rakennusten takana on sijainnut jäävarasto.

Menemme Puoriin joka toimii nykyään pienenä kotimuseona. Pentti Rauska kertoo alkaneensa vuoden 1968 paikkeilla alkaneensa kerätä talteen vanhaa esineistöä kotitilalta alunperin ruoka-aitttana toimineeseen puoriin. Täältä löytyy taikinakaukalo 1800-luvulta, Sjöbergin meijerin aikuinen separaattori, kärrynpyöriä, länkiä, metsäsuksia, kauniisti kirjailtu rukin lapa ja moninaista esineistöä yli vuosisadan takaa. Yläkerta on aikanaan ollut mankelihuoneena ja sieltä löytyy edelleen rukinlavan ikäinen kivimankeli, 1800-luvun puolelta.

Navetan puolella taas on koottuna vanhoja maatalouskoneita, vanhimmat nekin 1800-luvun loppupuolelta: viljankuivaajassa käytetty puhallin.Se muistuttaa joltisestikin nykyäänkin käytössä olevia kattojen propellituulettimia. Sjöbergin meijeristä on jäljellä separaattori. Säilössä on suuri joukko vanhoja peltotyökaluja pellonraivausväålineistä erilaisiin äeksiin, perunannostokoneeseen, väkilannan levittimiin ja niittosilppuriin.

Kotimuseo ei ole avoinna julkisesti, sitä esitellään lähinnä talon omille vieraille, mutta tässä kuten Sjöbergin puistonm vaalimisessa Pentti Rauskalla on oma ajatuksensa:

-Tarkoituksena on että talo ja tila säillyy tämmöisenä pojalle.

Jatkamme Satiaisojan vartta hetken uutta mallia olevaa niittyleikkuria - jonka korotettavan terän voi säätää niin että heinän voi jättää luonnonniittyä muistuttavaksi pitkäksi niitettäessäkin - ja traktoria katseltuamme Satiaisojan vartta pitkin puistoon. Kysyn mistä kyseinen oja on mahtanut saada mielenkiintoisen nimensä.

- Sjöbergin aikana taloon tuli muuan kulkumies, joka valitteli työnpuutetta ja saikin sitten töikseen alkaa perkaamaan puroa. Siltä puronperkausajalta tämän ojan nimi on peräisin, Rauska vihjaa.

Itse puistossa olen ollut usein ennenkin. Suurin osa 130 vuoden ikäisistä koivuista on tuulenkaatamia, mutta Pentti Rauska esittelee erästäkin jykevää edelleen hyvävoimaista vaikkakin sammaloituvaa koivua. Puoiston laidalla on saviprunni, josta on ilmeisesti otettu joen rantalietteistä savea pelloille lannoituskäyttöön. Vanhan rantasaunan peruskiviä on vielä jäljellä Suomen sodan aikaisesta saunasta, jossa mahdollisesti Ala-knuuttilan emäntä aikanaan asusti isännän ja isäntärengin murhan ja Ala-Knuuttilan talojen tuhoamisen jälkeen.

Penkkki, jolla olen usein istunut ja perunalaarin tyapainen saavat nekin selityksensä. tulva on tuonut ne tässä kohdin omituisesti mutkittelevan joen mutkaan josta ne on nostettu rannalle omistajaa odottamaan osapuilleen vanhan saunan paikalle.

Palaan vielä kerran paikalle yksin, istumaan penkille ja miettimään. Tässä puistossa, kauniissa pienessä keitaassa keskellä Kauhajokea voi palata historiassa taaksepäin parisataa vuotta ja samalla kuunnella ja ihmetellä syksyn lintuja, jokivarren syksyisen maiseman ja Sjöbergin puiston ainutlaatuista kauneutta.