Opettaja Kaarlo Isomäen tarina
Jämsän vuoden 1918 tapahtumat sisältävät kymmeniä kuolemaan johtaneita kärsimysnäytelmiä. Opettaja Kaarlo Isomäki selvisi kuitenkin murhayrityksestä hengissä ja julkaisi vuonna 1920 pienoisromaanin Henkipattona. Risto Hakolan esseesarjan viides osa tiivistelmänä.
V
"Kansliassa tapaan kotipitäjäni miehen, entisiltä kauhun päiviltä tutun S:n (Jalmari Saari). Tervehtiessäni kääntää hän katseensa sivulle. S:n apuri F (Johannes From) mittaa rauhattomana lattiaa miekan kärjen matalalta varrelta viiltäessä maahan.
Jämsäläinen vanki Laine (August) on myöskin noudettu sellistä kansliaan. Käsirautoihin kytkettynä yritän sopertaa. 'Miksi kohtelette kuin suurta pahantekijää?'"
Edellä mainittu on katkelma opettaja Kaarlo Isomäen vuonna 1920 julkaistusta pienoisromaanista Henkipattona. Isomäki pääsi pakenemaan kuin ihmeen kautta teloittajaltaan Rummin Jussilta Kokkolassa ja lähti käymään oikeutta Jalmari Saarta ja Johannes Frommia vastaan.
Isomäen selviytymisen ansiosta Saari ja From katsottiin syyllisiksi August Laineen murhaan ja Kaarlo Isomäen murhan yritykseen, vaikka heidfät Svinhuvudin armahduslain nojalla armahdettiin. Joka tapauksessa Saari, From ja Kärkölän murhista syytetty Veikko Sippola olivat ainoat, jotka sisällissodan tapahtumista joutuivat oikeuden eteen koko Suomessa.
Isomäki vangittii Jämsässä, vaikka hän oli puoluekannaltaan nuorsuomalainen. Mitä ilmeisimmin hänet vangittiin puhtaasti henkilökohtaisista syistä. Isomäen työpaikka oli Jämsänkosken koulu ja sen johtokunnan puheenjohtaja, suojeluskunnan esikunnan jäsen Jari Grönholm oli vahvasti eri mieltä koulun kehittämisestä.
Isomäki siirrettiin Jämsästä Jyväskylään, josta hänet siirrettiin Kokkolaan vankileirille. Samalla leirillä oli myös helmikuun alkupuolella vangittu työväenyhdistyksen sihteeri August Laine.
Jämsästä Kokkolaan ei kuitenkaan selitystä Isomäen ja Laineen tapauksista. Viikkoa myöhemmin Saaren Jallu ja Frommin Jussi tulivat kuitenkin hakemaan Lainetta muka kuulusteluihin. Todellisuudessa Laine ja Isomäki kuljetettiin Elisabethin metsiin teloitettavaksi, mutta kuin ihmeen kaupalla Isomäki onnistui pakenemaan Fromilta ja kokkolalaiselta vanginvartijalta metsään.
Isomäki piileskeli kolme kuukautta metsissä. Hän pysyi hengissä syöden marjoja, juuria, jätteitä ja muita metsän antimia. Lopulta hän riutuneena päätyi Petäjäveden suojeluskunnan haltuun. Petäjävedeltä hänen opettajaystävänsä Viljo Hirsjärvi ja Jämsän yksi mahtimie, tilanomistaja Joonas Vuolle-Apiala avustivat hänet Helsinkiin sairaalaan.
Vaikka Isomäen teloittamiessa Saari ja From vetivät vesiperän, niin samalla Pohjanmaan kierroksella kaksikko haki Jämsässä vangitut työväenliikkeen "tekijämiehet" Hugo Hartenin, Herman Salmelan ja Samuli Lehtisen ja teloittivat heidät Seinäjoella.
Millä valtuudella Saari ja From Pohjanmaan retkelleen lähtivät? Oikeuskäsittelyssä suojeluskunnan esikunta kiisti, että se olisi lähettänyt Saaren ja Fromin Kokkolaan. Toisaalta he kuittasivat esikunnalta matka- ja päivärahat kymmeneltä päivältä toukokuun 21. päivänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti