I Porraspäässä
Istun kuistin kynnyksellä
odottamassa kevättä
monettako viikkoa jo
se on myöhässä
Jostain Alaskasta tulee kylmä viima
ja kolea ilma
vaikka vappukin on mennyt jo
Mutta kevät etenee
säistä huolimatta
idänsinililjat kukkivat tontin
nurkalla
raparperi nostaa esiin
homoeroottisia varrenalkujaan
viime kesän ruohosipulit
nostavat päättään
kuin kukkapenkki olisi irokeesikampaus
Mutta olen kuvitellut
että tuulta olisi mennyt niin paljon
ylitse
että se alkaisi jo loppumaan
jostain käsittämättömästä
sitä aina vain kasvaa lisää.
II Puistossa
Omituinen naakka:
sen keho oli valkoisilla laikuilla
kirjailtu
värivirheinen yksilö.
Mutta naakat eivät ole rasisteja,
se oli löytänyt itselleen puolison.
Uskon että helmikirjailtu naakka oli
naaras,
se kantoi paksua viime kesän
heinätuppoa nokassaan
pesän rakentamista varten, innokkaana.
Perässä hyppi laiska puoliso
kaksi ruohonkortta suussaan.
Sukupuolista eriarvoisuutta
naakkamaailmassakin
näyttää esiintyvän,
suoranaista rodunjalostusajatusta ei.
III Puistobaarissa
Helmipöllönpönttöön
orava on tehnyt pesän.
Se juoksee aina samaa oksaa pitkin
vanhaan puistokuuseen,
sen runkoa pöntölle ja kapuaa
pöntön suuaukosta sisään
niin että vain paksu häntä
jää pöntön aukosta näkyviin.
Edestakaisin se kulkee oksaa
touhuissaan.
Sillä on niin kiire ruokkia
poikuettaan,
että se on itse laiha kuin runoilija
joka seuraa tapahtumaa hiljaa sivusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti