lauantai 1. huhtikuuta 2017

Vaelluskirjaa - Kevätvaelluksella 27.3.2017


Otin olkalaukkuni ja lähdin kulkemaan.
UPMn padon kosken partaalla kävin tapaamassa koskikaraa, joka niiaili vesikivellä yksinäisenä. Sillä ei näytä vielä olevan kiire pohjoiseen. 
Uimahallin takaa Koskikeskisen jäältä harmaalokit olivat huvenneet jonnekin. Niitä nökötti jäänreunalla vain 14 kaklattamassa. 
Jämsänkoskella on erikoisena luonnon ilmiönä ryönejä. Ennen tänne tuloa en ole koskaan ennen edes kuullut koko sanaa. Päätin lähteä katsomaan Isoryöniä, mutta lähdin kävelemään väärää tietä pitkin. Oikealle tielle ja ryönille pääsin lopulta laskettelemalla persmäkeä jyrkkää mäenrinnettä alas. Harharetkellä 40 tilhen parvi lensi pään yli. 
Tulin ryönille. Jätän tietokilpailukysymykseksi muille kuin jämsänkoskelaisille sen, mitä ryönit ovat. Otin kännykällä Isoryönistä pari valokuvaa, jotka jaan myöhemmin. Palailin tihkusateessa takaisin päin. Harmaalokit eivät olleetkaan häipyneet lopullisesti vaan nyt laskin 143 lokkia jäänreunalta. 
Heinäsorsapari uiskenteli sulassa. Tulin takaisin Vanhalle Myllylle ja käännyin siitä pappilan vierestä kohti Soutulaa. Kyltissä luki hautausmaa, mutta en minä hautausmaata löytänyt vaan uimarannan, pallokentän ja venesataman. Vasta kotona selvisi että hautausmaa olisikin ollut vastarannalla. 
Telkkäpari uiskenteli sulassa ja oli minulle uusi laji tänä keväänä. Näin myös kevään ensimmäisen satenkaaren. Tuuli alkoi muuttua myrskyisäksi kun kävelin kirjaston kautta kotiin. Sade yltyi tihkusta kaatosateeksi, jonka alta juuri ehdin kävellä kotiin.
Kaikkiaan kahdeksan joutsenta tänään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti