tiistai 12. lokakuuta 2021

Harry Martinson: Runoja valosta ja pimeästä - Hyönteiset

 

Insekterna


Insekterna som kilar på bladen och löven

i över- och undersides gång över

knickade och knäckta grenverk

och på de vindbrutna

grässtrånas broar.

Deras vakenheter ligger tätt inpå blåsten

punktprecisa i nuens delar.

Ett blåstkast inte bevakat

kan vara en olycka,

en hård blåst en bortförare

hän mot främlingsskap

insektsmil fjärran från hemtuva och välbekanta löv.

Riktmärken förlorade,

doftspår förblåsta och fjärran.

Tillvaron förvirrande.

Det blåser hela dagen i obekant land.

Och natten är lömsk bland stickande främlingar

som försvarar sina tuvor, sina invanda löv.


Så blir också människan driven hän,

kastad av och an

av en världsblåst med väldegare kraft.

Hon förvandlas till vilsekommen myra,

plötsligt kastad in

i kamp för sitt liv i främmande land.

Hon sänder ett insektsbrev hem

över förvirrande världskarta

som föreställer förändringens länder.

Hon är som en insekt med vapnet redo

eller som en slända

vingskavd av stötar mot främmande strån.

Sällan når hon hem igen om det hårdnar alltmera

och blåser emot under dagar och år.



Hyönteiset


Hyönteiset jotka vilistävät lehdillä ja lehvillä

niiden alta ja päältä kulkien

yli taittuneiden ja katkenneiden oksien

ja tuulessa murtuneiden korsisiltojen.

Heidän valppautensa on tiivistä tuulen puuskissa

täsmällisesti mukana nykyhetken osissa.

Ellei ole valppaana tuulenpuuskassa

voi joutua onnettomuuteen

kovan tuulen poiskuljettamana

päätyä tuntemattomattomalle seudulle

hyönteispeninkulmien päähän tutuista lehdistä, mättäistä.

Maamerkit menetettynä

tuoksujäljet poispuhallettuina ja kaukana.

Elämä hämmennyksessä.

Tuuli puhaltaa koko päivän tuntemattomassa maassa.

Ja yö on salakavala, pistävien muukalaisten maassa

jotka puolustavat omia mättäitään ja tuttuja lehtiään.


Niin on ihminenkin joutunut tähän

viskottavaksi sinne tänne

maailmantuulten valtavammissa voimissa.

Hän muuttuu eksyneeksi muurahaiseksi

heitettynä äkkiä 

taisteluun elämästään vierailla mailla.

Hän lähettää hyönteisviestin kotiin

yli seonneen maailmankartan

joka kuvaa muutosten maita.

Hän muistuttaa hyönteistä ase valmiina tanassa

tai on kuin sudenkorento

siivet levällään törmäämässä vieraisiin korsiin.

Harvoin hän löytää enää kotiinsa jos tuuli yhä kovenee

ja puhaltaa vastaisesti päivien ja vuosien ajan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti