Vapaamuurareiden pesässä

Jokin aika sitten vierailin vapaamuurareiden valtakunnallisessa konventissa Seinäjoella. Vapaamuurarit ovat avautumassa ulospäin, joten he järjestivät Seinäjoen Areena-hallissa kaksi yleisölle avointa luentoa. Lisäksi luentoja kommentoimaan oli kutsuttu ikään kuin kustokseksi liikkeen ulkopuolelta Ilkan entinen päätoimittaja Kari Hokkanen.

Painelin Areena-halliin pienessä tihkusateessa niskat kyyryssä lauantai-iltana hieman ennen kello 12. Areena-hallin ulkopuolella oli joitakin tummapukuisia miehiä ja pari naistakin tupakilla. Sisällä salissa mustapukuisia miehiä liikkui lisää, salista toiseen. Kyselin missä kyseinen yleisötilaisuus mahtaisi olla, juuri kenelläkään ei tuntunut olevan selvää käsitystä asiasta. Lopulta ilmeni, että olin tullut paikalle kaksi tuntia liian aikaisin.

Lähdin Kirkkopuiston kautta kaverin luo pitämään sadetta ja palasin takaisin. Mustapukuisia miehiä kerääntyi puolisoineen yleisötilaisuussaliin. Huomasin että lähes puolet yleisöstä oli naisia. Vapaamuurarithan eivät hyväksy naisia jäseniksen, mutta ilmeisesti valtakunnalliseen konventtiin heilläkin on osanotto-oikeus. Ainoa tietämäni naisjäsen, jolla on "ulkojäsenenä" ollut oikeus osallistua vapaamuurareiden kokouksiin on teosofisen liikkeen perustaja Madame Blawatsky.

Mieltäni askarrutti muutama vapaamuurariuteen liittyvä kysymys, mutta huomasin joutuneeni niin salin syrjään noin 400 veljen taakse, että minkään kysyminen sieltä käsin olisi mahdotonta. Kiinnitin huomioni siis paikallaolevaan yleisöön. He toimivat aivan kuin normaalit ihmiset. En nähnyt vapaamuurarisormuksia sormissa, en huomannut outoja vapaamuuraritervehdyksiä, ihan puristivat kättä tutun kohdatessaan. Edes suuremmilla mestareilla ei ollut omituisia kaapuja yllään tai käätyjä kaulassaan.

Olin vähän pettynyt: Ei tämä olekaan niin jännittävää kuin olisi pitänyt olla.

Kiinnitin huomiota vielä erääseen seikkaan: Lehdistöä lukuunottamatta taisin olla ainoa "yleisö" tilaisuudessa. Minut erotti harmaasta villapaidasta ja paskaisista farkuista mustapukuisten miesten joukossa.

II

Vapaamuurariudesta ja uskonnosta yleisötilaisuudessa luennoi Veli Sakari Lehmuskallio, Vapaamuurariudesta ja hyväntekeväisyydestä Veli Tapio Vartiainen. Kommenttipuheenvuorot käyttivät edellämainittu Ilkan entinen päätoimittaja Kari Hokkanen ja rovastiveli Sakari Töyli. Vapaamuurareiden salaisista rituaaleista tai sen toiminnasta yhteiskunnan taustavaikuttajana ei kerrottu.

Niinpä luennot olivat varsin yksitotisia. kävi ilmi että vapaamuurariutta on vastustettu sekä Venäjällä että natsi-Saksassa, että se ei ole uskonto kirkko eikä raamattupiiri. Se edustaa uskoa yhteen Jumalaan jonka mukaan jäseniä voivat olla niin muslimit, juutalaiset kuin kristitytkin. Se ei ole monoliittinen looshi, sillä ei ole kansainvälistä johtoa. Liittymisen ehtona on myöntävä vastaus kysymykseen Jumalan olemassaolosta. Ateismi on pannassa.

Vapaamuurareissa on (vain) noin 7000 jäsentä. Hyväntekeväisyyteen suunnatut kokonaislahjoitukset vuosittain ovat noin 250 000 euroa. Pääosa lahjoituksista menee sotaveteraaneille, heidän leskilleen ja sosiaaliseen vanhusten asuntopolitiikkaan, muutama prosentti hädässäoleville vapaamuurariveljille. Kauhajoen kouluammunnan jälkeen yhden ammutun äidin lapsi on otettu paikallisen looshin kummilapseksi.

III

Kari Hokkasen kommenttipuheenvuoro oli päivän piristävintä antia. Vaikka olen Hokkasen kanssa yleisesti ottaen kaikesta eri mieltä ja Hokkanen sujuvasti luovi läpi vapaamuurariudesta yleisesti esitettyjen syytösten, hän esitti myös pari piristävää toteamusta.

Hokkanen arveli että vapaamuurariudesta yleisesti esitetyt "väärinkäsitykset" saattaisivat selittyä vapaamuurareiden vaikealla terminologialla, vaikkapa "jumaluudesta": "Suuri arkkitehti", "Ylin rakennusmestari" ja "Kaikkein korkein".

Hokkanen analysoi: Riitit ja termistöt ovat vanhoja. Tittelilitaniat ovat sisäisen koheesion ylläpitäjinä jatkossakin tapeellisia, vaikka ne aiheuttavat sen että väärinkäsityksiä ja hyökkäyksiä tulee esiintymään jatkossakin riittämiin. Riitit ovat myös houkutin, jota ilman järjestööön tuskin olisi yhtä paljon kiinnostusta.

Hokkanen ihmetteli, miten tämä hyväntekeväisyyden osuus jäsentä kohti on vain noin 37 euroa vuosi, kun järjestön jäsenet ovat sentään melko hyvätuloista väkeä. Tähän myöhemmin vastattiin että vapaamuurarit harjoittavat hyväntekeväisyyttä muulloinkin kuin kokouksissaan, mutta tunnustettiin että ennen kokouksissa annettiin kolehtiin 20 markan seteleitä, mutta euroaikana vain kolikoita.

IV

Pieni kahinakin vapaamuurarikokouksesta oli saatu aikaan jo ennen kokousta. Muuan pappi oli esittänyt Ilkan yleisönosastossa mielipiteen, jonka mukaan vapaamuuraeiden ohjelmaan kuulunut Jumalanpalvelus Lakeuden Ristissä ei olisi hyväksyttävää.

Rovastiveli Esko Töyli käytti aiheesta kimmastuneen puheenvuoron, jossa hän perusteli, ettei vapaamuurarius ole uskonto vaan jokaiselle muurarille mieluisa harrastus joka kehittää heidän henkistä toimintaansa. Hän muistutti että vapaamuurariveljeskunnassa Suomessa on mukana noin 30 pappia.

V

Se mikä minulle jäi epäselväksi kun jatkuvassa tihkusateessa kävelin kotiin on tämä "Hyvä Veli"-järjestelmä. Että vaikka vapaamuurareita on vain noin 7000, jos he ovat yhteiskunnan johtotehtävissä, muun muassa kuntien ja rakennusliikkeiden johtopaikoilla, onko veljeydellä jotain vaikutusta heidän yhteiskunnallisessa päätöksenteossaan. Myöskään näiden ulospäin tihkuneiden naurettavien rituaalien merkitystä en jaksa ymmärtää. Erilaiset vihkimysrituaalit ovat salaisia jopa alemmanasteisille muurareille itselleen.

Leikkivätkö vaikutusvaltaiset johtajat vapaamuurareissa vain lapsellisia ja lapsuudessa kokematta jääneitä leikkejä, vai puuhataanko näiden kulissien takana jotain vakavampaakin?