III
26.7.2013
Yöllä kello 1.36 herään puhelimen
soittoon. Ystäväni, joka ei ole soittanut kuukausiin, on keksinyt
soittaa keskellä yötä. Mite3n kavereilla tuleekin asiaa aina
ravintoloiden sulkemisaikaan? En vastaa, suljen puhelimen. Mutta olen
jo herännyt. Lähden ulos kuselle. Istun pihatuolilla tupakan verran
ja teen yöhavaintoja:
Torpan yläpuolella aukko taivaaseen.
Lepakkopariskunta lentele ympäri
pihaa.
Vintillä äiti on karkottanut ne
hyttyskierukoilla.
Kuulomatkan rajoilla,
jokivarren pelloilla,
ruisrääkkä sahaa loputtomiin
nimeään:
Crex crex
En ole kuullut ääntä vuosiin.
Lehtokurppa tsiippailee ja kurnuttaa
kerran mökin ohi.
Kuu pilkistää kuusenoksien lomitse,
onko se täysi?
Yökulkija ajqaa autolla maantietä
torpan ohi ja pilaa tunnelman.
Aamukahvilla pihassa kirjoitin tämän,
jonka yöllä merkitsin vain päähäni. Käpytikka jatkaa eilistä
työmaataan. Se on alkanut työpäivänsä ennen kuin minä olen
ehtinyt kahville heräämään.
Hidas aurinkoinen päivä. Olen tehnyt
puutöitä omaan tahtiin. Kottikärryllinen tai kaksi pölkkyjä,
sitten istunut, ihmetellyt, miettinyt kaikenlaista. Äiti on mukana
kahvinkeittäjänä ja työnjohtajana, oivallinen työnjohtaja,
pelkää koko ajan että rasitan itseäni liikaa. Nyt äiti ajaa
trimmerillä rikkaruohopusikkoa, omenapuun juurelta. Minä istun
tässä pihatuolissa ja kirjoitan. Saan luettua Herzogin loppuun.
Ukkonen jyrähtelee kauempana. Kurkien
ääniä kuuluu taivaanreiästä torpan yläpuolelta, mutta en saa
lintuja silmiini. Puoliniittyinern pihamaa houkuttelee perhosia:
tummanruskeita (nokiperhosia), vaaleanruskeita, oransseja, valkoisia
kaaliperhosia. Punarinnoilla on hyväty ruoka-apajat
alapihalla.Koiraan vakiotähystyspaikka pöllipinon päällä.
Ruskeaa ja vihreää sammalta puuvajan katolla. Puuseessä pari isän
50-luvulla tekemää akvarellia. Jaaha, äiti on saanut trimmeröityä
ja lähtee kahvin keittoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti