Sain joululahjan jo ennen joulua. Tämä on armon päivä. Minut on armahdettu ikuisesta karenssistani, jota kesti hieman vajaat 11 vuotta vuodesta 2006 lähtien. Jos luin oikein te-keskuksen lausunnon, jonka mukaan työttömyydelleni ei ole enää mitään työvoimapoliittista estettä 1.1.2017 alkaen.
Tämä on ollut pitkä ja kivinen tie. Joku kysyy, mitä hyötyä on päästä karenssista takaisin työttömäksi, kun edelleen saan perustukena saman 485 euroa kuukaudessa. On siitä hyötyä, minut oli laitattu yli kymmeneksi vuodeksi B-mappiin, syrjäytyneeksi ja periaatteessa työnhaun ulkopuolella olevaksi, vaikka minun jatkuvasti pitikin ilmoittautua työnhakijaksi.
Nyt tulevana työttömänä voin ansaita projektiluontoisesti jotain taiteellisesta työstäni ilman että sosiaalitoimisto varastaa kaiken. Perustoimeentulotuki on keskitysleiri joka tappaa lopulta sinne joutuneet ihmiset.
Voin nyt vuoden vaihteen jälkeen liittyä taiteellisiin työosuuskuntiin, voin maalata ja myydä taulujani, voin oikeastaan tehdä mitä tahansa ja aina tekemästäni työstä jää käteen voudin, verottajan ja sosiaalitoimiston jälkeen edes jotain.
Yli kymmenen vuotta olin kuin Franz Kafkan Oikeusjutun päähenkilö, pikkuvirkamies, joka joutuu byrokratian labyrinttiin, oikeusjuttuun, jossa hän ei tiedä mistä häntä syytetään, missä koko oikeussali on tai miten hän voisi edes yrittää puolustautua ilman syytettä. Kafkan Oikeusjuttu jäi hänen kuollessaan kesken, toivon että pikkuvirkamiesparkakin lopulta olisi päässyt oikeuden eteen samoin kuin minä nyt - ja saanut armahduksen...
Muuten olen sitä mieltä että Karthago on hävitettävä ja meille runoilijoille (5 runokirjaa), kuvataiteilijoille (97 näyttelyä), työttömille harrastajateatterin tekijöille (Jumalat puhuvat öisin) tai nykymuusikoille (tahkosooloni) pitäisi maksaa kansalaispalkkaa siitä että teemme koko ajan yleisinhimillistä ja yleishyödyllistä työtä, ammattimaisesti ja ammattilaisesti, ilman että kukaan yhteiskunnassa on toistaiseksi ollut maksamatta siitä yhtään mitään, esimerkiksi omassa elämässäni viimeisen 35 vuoden aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti