tiistai 29. syyskuuta 2009

I Ching eli Muutosten kirja puhuu - Vanhoja ennusmerkkejä nykyajassa

Keijo Nevaranta: I Ching


Varhainen astrologia, oraakkelit, tietäjät ja shamaanit eri kulttuureissa – kaikki tämä perustuu samaan; ihmisen tarpeeseen tutkia, ennustaa ja aavistaa tulevia tapahtumia. Muinaisessa Kiinassa oraakkeliperinteen pohjalta on kehittynyt I Ching eli klassinen Muutosten kirja.


I Chingin kantamuotona olivat jo muinaisessa Kiinassa eläinten lapaluihin ja kilpikonnankuoreen tehdyt oraakkelimerkit. Lapaluut ja kilpikonnankuoret säröytyivät kuumennettaessa ja näiden oraakkelimerkkeihin syntyneiden säröytymien pohjalta voitiin ennustaa. Suuri määrä tällaisia oraakkelimerkkejä on löydetty kaivauksissa jo 1200 eaa.


Varhaisemman käsityksen mukaan myös viisauskirja I Ching olisi ollut peräisin yli 3000 vuoden takaa. Nykytutkimus on kuitenkin osoittanut, että vaikka I Chingin vanhimmat osat olisivat peräisin 700 – 600-luvulta eaa, nykymuoto on syntynyt ehkä noin 200 eaa. Ne kungfutselaisten filosofien kommentaarit ja lisäykset, joilla on tärkeä merkitys kirjan tulkinnassa, kirjoitettiin luultavasti C´hin ja Han –dynastioiden aikana noin 220 eaa – 220 jKr.


I Chingin pohjana on vanha kiinalaiseen mystiseen luonnonfilosofiaan liittyvä käsitys yinistä ja yangista, kahdesta vastakkaisesta voimasta, joista yang on aktiivisuuden, miehisyyden, valon ja kuivuuden prinsiippi ja sen vastapoolina yin on passiivisuuden, naisellisuuden, pimeän ja kosteuden prinsiippi. Näiden vuorovaikutusten tulosta uskotaan olevan koko maailmankaikkeuden ja maailman. Kumpikaan prinsiippi ei edusta varsinaisesti hyvää eikä pahaa; kumpikaan prinsiippi ei saa vallita yksin vaan yhdessä toisen kanssa, jotta ihannetila saavutettaisiin.


I Ching sisältää 64 erilaista kuudesta päällekkäisestä viivasta (yang) ja katkoviivasta (yin) muodostettua merkkiä, joista kiinalainen kirjoitustapa sai perimätiedon mukaan alkunsa. Alkuperäisen oraakkelin kokonainen viiva merkitsi ”kyllä” ja Katkoviiva ”ei”. Näistä on kehitetty kuuden päällekkäisen merkin heksagrammit, joiden osana on kaksi päällekkäistä kolmen merkin ryhmää. Merkit kuvaavat erilaisia ominaisuuksia ja elementtejä: taivasta, maata, ukkosta, vettä, vuorta, tuulta, tulta ja järveä. Näiden vuorovaikutuksesta syntyy kuuden heksagrammin tulkinta.


Muutosten kirjan tulkinta tapahtuu arpomalla kaikkiaan 50 siankärsämön (tai vaikka tulitikun) avulla tietyllä menetelmällä niin, että vastauksena on heksagrammi, josta pitäisi löytyä vastaus kuhunkin elämäntilanteeseen liittyvään kysymykseen. Heksagrammien selitykset ja peliteoria löytyvät Muutosten kirjasta.


Ennustuskirjana I Chingin nostaa tavanomaisten horoskooppien yläpuolelle vastausten oraakkelimaisuus. I Ching ei lupaa suoraan rahaa, päiväkahviseuraa tai rakkautta. Kirjan vastauksia pitää edelleen tulkita itse kykyjensä mukaan. Näin ne auttavat löytämään alitajunnassa jo ehkä tiedostamattomana olevia johtopäätöksiä siitä, miten kussakin tilanteessa pitäisi menetellä.



Otetaanpa esimerkiksi sattumanvarainen merkki HSIEH eli ilman puhdistuminen, vapautuminen. Merkissä on ylhäällä ukkonen (chen) ja alhaalla äkkisyvä vesi (kan). Heksagrammin perusselitys on se, että tilanteessa selviydytään vaarasta. Esteet on kitketty tieltä ja vaikeudet voitetaan. Vapautuminen ei kuitenkaan vielä ole päätöksessään vaan päinvastoin juuri alkanut. Lisäselityksissä tilannetta kuvataan tarkemmin:


ARVOSTELMA:

Vapautuminen. Lounas on edullinen ilmansuunta.

Jos ei ole enempää tehtävissä, on edullista kääntyä takaisin. Jos jotain on vielä tehtävänä, nopeus on tärkeää.


KUVA:

Ukkonen ja sade ilmestyvät: vapautumisen kuva. Ylevä antaa anteeksi virheet ja velat.

Nämä runolliset merkitykset osoittavat, että elämäntilanteessa jännitteet laukeavat ja ristiriidat alkavat ratketa. Ukkonen puhdistaa ilmaa. Vapaus koittaa asioiden selkenemisen kautta.

Kuitenkin varoitetaan, että voitontunteeseen ei saa tuudittautua. Ei kannata tunkeutua pidemmälle kuin on välttämätöntä.



Tähän tyyliin Muutosten kirja opastaa. Se antaa lupauksia mahdollisuuksista ja oikeista toimintatavoista, joilla on yhteyksiä taolaiseen ja zeniläiseen filosofiaan. Perussävynä voisi yleisesti ottaen olla oikea toiminta oikeaan aikaan ja tämän toiminnan lähteille Muutosten kirja pyrkii opastamaan tutkijaansa. Hieman hämärien viittausten kautta lukija joutuu itse keskittymään omaan tilanteeseensa ja tätä kautta hän voi löytää vastauksen, joka itse asiassa on jo jossain mielen pohjana piilevänä.


I Chingin parhaana länsimaisena käännöksenä ja tulkintana pidetään yleisesti Richard Wilhelmin alun perin 20-luvulla valmistunutta tekstiä, josta kirja on käännetty muun muassa ruotsiksi ja jota olen käyttänyt äskeisen esimerkin tulkinnassa. Suomeksi I Ching on ilmestynyt vuonna 1987 ja se pohjautuu Christopher Markertin tekstiin, joka on populistisempi ja pinnallisempi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti