Maya-kansojen kultaisella aikakaudella eli myöhäisklassisella kaudella tämä kulttuuri saavutti henkisellä tasolla sellaiset mittasuhteet, että sen saavutuksia pidetään ihmiskunnan suurien ihmeiden joukkoon kuuluvina.
Tavattoman tärkeä tekijä maya-kulttuurissa oli hieroglyfikirjoituksen kehittäminen, kirjoitusjärjestelmän joka uhmasi tutkijoiden tulkintayrityksiä 1950-luvulle asti.
Vaikka Mesoamerikassa jo olmeekeilla oli kuvakirjoitusta ja hieroglyfijärjestelmän kehittivät ehkä sapoteekit esiklassillisella ajalla, vasta klassisen ajan mayat kehittivät sen korkealle tasolle.
Steeloissa, alttareissa, paneeleissa ja muissa kaiverretuissa monumenteissaan mayat kuvasivat hallitsijoita, ylhäisöä ja jumalolentoja sekä kertoivat hieroglyfiteksteissä eliitin elämään liittyviä tapahtumia: sellaisia kuin syntymäajat, avioliitot, kuolemat, sodat, valtaistuimelle nousut, poliittiset liittosuhteet ja rituaalit.
Tietämys jonka mayat hankkivat tähtitieteestä, kalenterista ja aritmetiikasta oli poikkeuksellisen suuri. Mayoilla oli 365-päiväinen kalenteri, joka oli yhtä tarkka kuin länsimaisen kulttuurin gregoriaaninen kalenteri – jo kauan ennen planeettojen liikkeiden havainnoimiseen tarvittavien laitteiden kehittämistä.
Mayojen tähtitieteilijät olivat erinomaisia matemaatikoita, jotka keksivät myös nollan. Heidän taitavuutensa ansiosta mayat onnistuivat määrittämään tarkasti aurinkovuoden todellisen pituuden (365,422 päivää). Maya-papit laativat taulukoita, jotka esittivät auringon, kuun, Venuksen ja muiden taivaankappaleiden liikkeitä. Lisäksi he pystyivät ennustamaan auringon ja kuun pimennyksiä suurella tarkkuudella.
Muinaiset mayat kehittivät erinomaisen arkkitehtoonisen tyylin, joiden tunnusomaisia piirteitä olivat valekaaret oikeiden holvikaarten tilalla. He rakensivat valtavan suuria pyramideja, joiden huipulla oli pieniä temppeleitä: pyramidit olivat korkeudeltaan jopa 70-metrisiä kuten Tikalin temppeli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti