Kirjoja hyllystäni Lin Jutang: Maallinen onni

Joutilaisuuden taito

Joutilaisuuden harjoittamiseen olen saanut paljon apua kiinalaiselta filosofi-kirjailija Lin Jutangilta, jolta vuonna 1937 ilmestyi kirja ”Maallinen onni”. Suomeksi kirja ilmestyi ensimmäisen kerran jo 1948, mutta uusintapainoksia on ilmestynyt siitä lähtien jatkuvasti. Kirjahyllyssäni on kymmenes painos vuodelta 1992.

Lin Jutang vertailee kirjassa kiihkeää länsimaista elämäntapaa ja kiinalaista laiskotteluun taipuvaista luonteenlaatua. Molemmissa on ansionsa, mutta länsimaiset ihmiset voisivat ottaa oppia idän filosofiasta ja kiireettömästä elämäntavasta.

Hän kirjoittaa myös asioista, jotka me kiireemme keskellä olemme unohtaneet tai jotka ovat jääneet meiltä huomaamatta.

Hän kirjoittaa elämästä nauttimisen taidosta, johon kuuluvat muun muassa vuoteessa loikominen, tuolissa istuminen, keskusteleminen, teenjuonti ja ystävyys sekä oikeus tupakointiin ja viinistä nauttimiseen.

Hän ihailee hyveitä, mutta samalla harrastaa ja kannattaa pientä paheellisuuttakin. Kuten jo mainittua tupakointia ja viinin juomista. Hänen työpöytäänsä on syntynyt kolo epähienosta tavasta sammuttaa savuke pöytää vasten. Kirjailija arvelee että seitsemässä kahdeksassa vuodessa kahden tuuman paksuinen pöytälevy palaisi puhki.

Hän puolustaa pahettaan: ”Olen valmis myöntämään, että tupakanhimo todistaa moraalista heikkoutta, mutta Luoja varjelkoon meitä ihmisestä, jolla ei ole mitään heikkouksia. Häneen ei voi luottaa. Hän on aina raitis eikä tee ainoatakaan virhettä. Hänen tapansa ovat ehdottoman säännölliset, hänen olemassaolonsa mekaanista toimintaa ja hänen päänsä aina sydämen herrana.”

Jostain syystä mieleeni tulee tässä kohtaa pääministerimme, jota onneksi on johdattanut vääriin hotellihuoneisiin muukin kuin järki. Muuten joutuisimme pitämään häntä paitsi epäluotettavana myös ”moitteettoman säädyllisenä ja tunteettomana”.

Lin Jutangilla on aikaa syventyä myös pienten asioiden kauneuteen, kirjoittaa teenjuontiin sopivista hetkistä, asioista jotka miellyttävät kukkia ja asioista joista kukat eivät pidä. Eikö meidän itse kunkin kannattaisi suoda itsellemme tällaisia hetkiä? Tai vaikkapa antaa itsellemme aikaa syventyä kirjaan ”Maallinen onni”.